Esteettömyysohjeet

Esteettömyysohje
Sisällöllinen ohje esteettömyyskysymysten täyttäjälle.
Ohjeiden on tarkoitus helpottaa oman toimipisteesi kysymysten täyttöä.
Voit myös tulostaa tämän sivun.
Tämän ohjeen on päivittänyt 23.2.2022 Mirjam Heikkinen ja Henna Niemi. Lisätietoa esteettömyydestä löydät Helsinki kaikille -sivuilta, jonne on kerätty mm. valtakunnallisia ohjeita esteettömyydestä. Lisää ohjeita on myös Esteetön rakennus ja ympäristö -oppaassa.
Esteettömyyssovelluksesta vastaa kaupunginkanslian projektipäällikkö Mirjam Heikkinen ja Henna Niemi, joille voit lähettää palautetta kyselyn teknisestä toimivuudesta.
Esteettömiä symboleja on Helsinki Kaikille –sivustolla: https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/esteettomat-symbolit/


Osio 0. Toiminnan tapahtumapaikka
Kysely haarautuu sen mukaan, tapahtuuko toimipisteen toiminta sisä- vai ulkotiloissa? Sisätiloissa toimivat mm. asiointipisteet, päiväkodit, koulut, terveysasemat ja ylipäänsä kaikki muut toimipisteet paitsi ulkoliikuntapaikat kuten uimarannat.
Sulje ikkuna
Osio 1. Esteettömät autopaikat
Liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön varatut esteettömät autopaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien, asiointikohteiden ja hissien lähelle siten, että kulkuväylä näihin on esteetön ja mahdollisimman lyhyt. Paras sijainti on katoksen alla, enintään 10 m:n etäisyydellä sisäänkäynnistä. Kun autopaikat ovat samassa tasossa sisäänkäynnin kanssa, vältytään niiltä johtavilta reiteiltä luiskilta ja portailta. Myös muilta autopaikoilta järjestetään turvallinen kulkuyhteys sisäänkäynnille.
Esteettömät autopaikat tulee merkitä kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla näkyvälle korkeudelle. Autopaikat voi lisäksi maalata suuressa koossa pysäköintipaikan päällysteeseen. ISA-tunnus on standardoitu kansainvälinen esteettömyyssymboli (kuvassa pysäköintipaikan pohjassa ja seinässä kylttinä). Huomioitavaa on autopaikan riittävä leveys (väh. 3,6 m) ja pituus (väh. 5 m). Paikan pinnan on oltava kova, tasainen ja luistamaton. Kadun varteen sijoitetun esteettömän autopaikan suositeltu vähimmäispituus on 6,5 m, jolloin auton mitan lisäksi otetaan huomioon pyörätuolin käytön edellyttämä tilantarve.

Kuvassa esteettömät pysäköintipaikat on sijoitettu katokseen. Pysäköintipaikan leveys on 3,6 m (Mäkelänrinteen uintikeskus).
Kuvan lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen

Sekä

Kuvassa Esteettömien autopaikkojen mitoitus ja merkintäohje Esteetön rakennus ja ympäristö –ohjeistuksesta (https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306)
Sulje ikkuna
Osio 2. Saattoliikenne
Esteettömän sisäänkäynnin eteen on hyvä päästä ajamaan autolla. Saattoliikenteen on voitava pysähtyä sisäänkäynnin läheisyydessä pysäköintimaksua suorittamatta.
Saattoliikenteen, kuten taksien ja tilausliikenteen, pysähtymispaikka sijoitetaan mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Paras sijainti on sisäänkäyntikatoksen alla. Vapaan korkeuden vähimmäismitoituksena, esimerkiksi ajoväylään liittyvän sisäänkäyntikatoksen alla, voidaan käyttää pikkubussin tai esteettömän taksin tarvitsemaa vapaata korkeutta
3 m. Mikäli rakennukseen saapuu käyttötarkoituksesta johtuen ryhmäkuljetuksia, myös linja-auton pääsy katoksen alle tai sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen on suositeltavaa. Huoltoliikenteen reitit suunnitellaan siten, että autojen ei tarvitse peruuttaa piha-alueilla. Linja-autoille varataan turvalliset jättö- ja kääntöpaikka.
Kuvassa Maunulan terveysaseman saattoliikenteen pysähtymispaikka, mikä sijaitsee lähellä sisäänkäyntiä ja se on merkitty saattoliikenteen liikennemerkillä.
Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anni Tirri
Sulje ikkuna
Osio 3. Kulkureitti sisäänkäynnille
Kulkuväylät suunnitellaan ja toteutetaan väljiksi ja esteettömiksi sekä leveys- että korkeussuunnassa. Tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä, rakennukseen johtavan kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Esteettömän kulkuyhteyden tontin tai rakennuspaikan rajalta sisäänkäynnille on oltava mahdollisimman lyhyt. Kulkuväylä sisäänkäynnille tehdään maastonmuokkauksella ilman erillisiä luiskia ja portaita aina, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista.
Kulkureitti sisäänkäynnille tarkoittaa kulkureittiä tontin rajalta pääsisäänkäynnille tai vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille, jos se on esteettömämpi. Huom! Jos sisäänkäynnin edessä on luiska tai portaat, vastaa niiden osalta Sisäänkäynnin kysymyksiin (Osio 4).
Kysymys 3.1: Onko kulkureitti kova, tasainen ja riittävän leveä (vähintään 1,5 m)?
Kulkureittien tulee olla kovia, tasaisia ja riittävän leveitä (vähintään 1,5 m), jotta pyörätuolia käyttävällä henkilöllä on riittävästi tilaa kääntyä ympäri.
Kysymys 3.2: Onko kulkureitti sisäänkäynnille opastettu?
Opasteiden tulee sijaita kulkureitin sivussa siten, että ne ovat kuitenkin luettavissa läheltä. Jalankulkijoille tarkoitettujen opasteiden tekstien tulee sijaita 1,4 – 1,6 metrin korkeudella, joka on seisovan aikuisen silmien korkeus.
Kysymys 3.3: Onko kulkureitti valaistu?
Riittävässä valaistuksessa voidaan nähdä kulkuväylän pinta ja välttää epätasaisuuksia, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi kaatumisen.
Kysymys 3.4: Onko kulkureitillä jyrkkä mäki?
Kulkuväylien tulee olla riittävän loivia, jotta ne ovat käytettävissä myös apuvälineiden kanssa tai muuten huonosti liikkuville. Jyrkän mäen pituuskaltevuus on yli 8 % (1:12,5), jolloin sen nousu on vaikeaa pyörätuolilla tai lastenvaunuilla.

Kuvassa jyrkkä mäki kulkureitillä.
Kuva: Toivo Enqvist
Kysymys 3.5: Onko kulkureitillä liikkumista ohjaavaa pintamateriaalia (esim. materiaaliero tai opaslaatat)?
Ohjaavana materiaalina voidaan käyttää ulkona ohjaavia suuntalaattoja tai muuta päällysteestä selkeästi väri- ja tuntokontrastilla erottuvaa materiaalia (kontrasti = näkemisen yhteydessä kontrastilla tarkoitetaan eri pintojen tummuus- ja värieroja, joista muodostuu näköhavainto). Ohjaavan laatan sijaan esimerkiksi yhtenäinen luonnonkiviraita voi toimia ohjaavana materiaalina.

Kuvassa suuntalaattoja, jotka ohjaavat näkövammaista henkilöä Kampin ostoskeskuksen ympäristössä.
Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anna Ruskovaara
Sulje ikkuna
Osio 4. Sisäänkäynti
Sisäänkäyntiin kuuluu sisäänkäynnin edusta eli tasanne sisä- ja ulkopuolella, tasanteelle johtavat portaat ja luiska sekä mahdollinen tasonostin. Lisäksi sisäänkäyntiin kuuluu ulko-ovi, tuulikaappi ja tuulikaapin ovi.
Pääsisäänkäynti / vaihtoehtoinen sisäänkäynti
Sisäänkäynnit suunnitellaan esteettömiksi. Rakennuksen sisäänkäynnin on oltava helposti tunnistettavissa sisäänkäynniksi. Sen on erotuttava selkeästi eri lähestymissuunnista. Sisäänkäynnille opastetaan saapumisväyliltä ja pysäköintialueelta opasteiden sekä ohjaavien rakenteiden, esimerkiksi käsijohteiden avulla. Näkövammaisia henkilöitä voidaan ohjata tummuus- ja materiaalikontrastien avulla sekä sijoittamalla äänimajakka sisäänkäynnille. Sisäänkäynnin yhteyteen sijoitetaan istuimia.
Jos vanhaan rakennukseen on mahdotonta toteuttaa esteetön pääsisäänkäynti, reitti vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille opastetaan saapumissuunnasta ja pääsisäänkäynniltä. Vaihtoehtoisen sisäänkäynnin on oltava käytettävissä yhtä itsenäisesti kuin varsinaisen pääsisäänkäynnin.
Pääsisäänkäynnin tulee soveltua myös liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Mikäli pääsisäänkäynti ei ole esteetön, reitti vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille tulee opastaa selkeästi käyttämällä kansainvälistä ISA-pyörätuolitunnusta. Opastus tarvitaan jo tontille saavuttaessa. Vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille täytetään erillinen Lisäsisäänkäynnin esteettömyyslomake.

Kuvassa vaihtoehtoinen esteetön sisäänkäynti Agricolan kirkkoon.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen

Kuva: Sisäänkäynnin viereen näkyvälle paikalle sijoitettu opaste ohjaa esteettömälle sisäänkäynnille (Senaatti-kiinteistöt, Helsinki). Kuva: Sirpa Laitinen
Sulje ikkuna

Kysymys 4.1: Onko sisäänkäynti selkeästi erottuva?
Näkövammaiselle henkilölle voi olla hankalaa hahmottaa sisäänkäynti kadun varrelta. Hyviä ratkaisuja ovat oven sijoittaminen syvennykseen ja sisäänkäynnin yläpuolinen katos, joka myös suojaa sateelta. Sisäänkäynnin hahmottamista voidaan helpottaa myös korostamalla sitä valaistuksen avulla.

Kuvassa Riistavuoren palvelukeskuksen sisäänkäynti, joka erottuu selkeästi muusta seinästä, sijaitsee katoksessa ja on valaistu. Ovi on automaattisesti avautuva liukuovi ja kalusteet on sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Kysymys 4.6: Onko sisäänkäyntioven ulkopuolella riittävästi vapaata tilaa liikkumiselle esim. pyörätuolin kanssa?
Ulko-oven edessä tulee olla tasanne, jolla mahtuu kääntymään ulkokäyttöön tarkoitetulla pyörätuolilla sekä avaamaan ja sulkemaan oven pyörätuolissa istuen (vähintään 1,5 m x 1,5 m).
Kysymys 4.7: Erottuvatko sisäänkäynnin yhteydessä olevat ovet selkeästi seinästä?
Sisäänkäyntiovea voi olla hankalaa löytää sileästä julkisivusta, jossa ovi on seinän tasossa. Kokonaan lasisesta julkisivusta oven hahmottaminen on erittäin hankalaa. Hahmottamista voidaan helpottaa merkitsemällä ovi kontrastivärillä (ympäröivää seinäpintaa tummempi tai vaaleampi ovi tai ovenkarmi).

Kuvassa Riistavuoren palvelukeskuksen sisäänkäynti, joka erottuu selkeästi muusta seinästä, sijaitsee katoksessa ja on valaistu. Ovi on automaattisesti avautuva liukuovi ja kalusteet on sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Kysymys 4.8: Onko sisäänkäynnin mahdollisissa lasiovissa kontrastimerkinnät?
Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Lasiovet jaetaan puitteilla tai varustetaan selkeästi erottuvin huomiomerkinnöin. Pysyvän huomiomerkinnän sopiva sijoituskorkeus on noin 1,4-1,6 m. Lisäksi lapsia varten tarvitaan kontrastimerkinnät noin 1 metrin korkeudelle.

Kuva: Ovien suojaus ja havaittavuuden huomioonottaminen. Lähde: https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306
Kysymys 4.9.1: Jos on summeri, niin onko summerissa myös valomerkki?
Ovipuhelimen summeriäänen lisäksi siinä olisi hyvä olla myös valomerkki kuulovammaisia henkilöitä varten.
Kysymys 4.11.1: Jos on tuulikaappi, niin onko se riittävän tilava esim. pyörätuolille?
Tuulikaappi mitoitetaan riittävän väljäksi myös lastenvaunujen ja apuvälineiden käyttöä ajatellen. Tilavan tuulikaapin yhteyteen voidaan sijoittaa kuraeteinen eli vesipiste ja lattiakaivo esimerkiksi lastenvaunujen tai pyörätuolin renkaiden pesemiseksi. Mikäli ovet ovat automaattisia liukuovia tai kääntöovet aukeavat tuulikaapista poispäin, syvyydeksi riittää 1,4 m ja leveydeksi 1,4 m. Yleensä ovet aukeavat poistumissuuntaan, jolloin sisempi ovi aukeaa tuulikaappiin. Tässä tapauksessa tarvitaan syvyydeksi 2,3 m, jotta pyörätuolille jää vapaata liikkumis- ja kääntymistilaa silloinkin, kun ovi aukeaa tuulikaappiin päin.

Kuva: Tilantarve oven avaamiseksi pyörätuolista käsin. Kuvalähde: (https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306)
Sulje ikkuna
Osio 5. Sisätilat
Kysymys 5.1: Mikä on toimipisteen käyttötarkoitus?
Lomakkeen täyttäjä valitsee toimipisteen käyttötarkoituksen, joita ovat:
• Asiointipiste lyhytaikaiseen asiointiin (esim. terveysasema tai kirjasto)
• Pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitettu tila (esim. koulu, päiväkoti tai asuminen)
• Uimahalli
• Maauimala
• Kuntosali
• Monitoimihalli
• Jäähalli
• Yleisövessa
• Kirkkosali
• Kappeli
• Kokoustila
Jos asiointipiste on useammassa kerroksessa, merkitään silloin sen asiointipisteen mukaan, johon tulet ensimmäiseksi (koskee mm. reittiä ja asiakaspalvelutiskiä). Eli tulet esim. terveysaseman asiointipisteeseen ja palvelukartalla oleva toimipisteen osoite antaa myös tämän osoitteen. Tee arvio tämän mukaisesti, vaikka sinut tästä ohjattaisiinkin esim. kolmanteen kerrokseen.
Jos pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitetussa tilassa on monia kerroksia ja/tai huoneita, vastaa sen mukaan onko asiakkaalla pääsy niihin tiloihin, joita tarvitaan joka päivä, esim. ruokalaan.
YLEISTÄ
Kysymys 5.1.2: Onko sisätiloissa käytetty liikkumista ohjaavaa pintamateriaalia (esim. koholla olevia opasteraitoja)?
Näkövammaisen henkilön on hankala suunnistaa suuren tyhjän tilan kuten aulan läpi. Avuksi voidaan käyttää lattian pinnassa ohjaavia kontrastimateriaali- ja värivyöhykkeitä, joita on mahdollista seurata valkoisen kepin tai heikon näön avulla.

Kuva: Näkövammaisia henkilöitä ohjaava merkintä tuulikaapin matossa ja sisätilan lattiassa. Kuvalähde: https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306
Kysymys 5.1.3: Onko asiointipisteessä opasteet eri tiloihin (esim. asiakaspalvelutiskille, wc:hen)?
Opaste on voitava löytää helposti, sen tulee muodostaa kontrasti taustansa kanssa ja olla hyvin valaistu. Opasteissa käytettyjen kirjainten, numerojen ja symbolien tulee olla selkeitä ja helposti hahmotettavia. Opasteissa tekstin lisäksi voidaan käyttää kuvasymboleja.
LIIKUNTATOIMIPISTEISSÄ TÄTÄ KYSYTÄÄN KOHDASSA 6.7
Kysymys 5.1.6: Onko toimipisteessä induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjiä varten?
Palvelupiste varustetaan kuulolaitteen käyttäjiä varten joko kiinteällä tai siirrettävällä induktiosilmukalla sekä mikrofonilla. Induktiosilmukasta tiedotetaan opasteella. (Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Induktiosilmukkaa käytettäessä kuulovammainen kuulee ainoastaan mikrofoniin puhutun puheen).
VAIN LIIKUNTATOIMIPISTEET
Kysymys 5.1.7: Onko sisäänkäynnin yhteydessä lämmitettyä pyörätuolien ja lastenvaunujen säilytystilaa?
Säilytystilan vapaa leveys tulee olla vähintään 1,5 m x 1,5 m, jotta pyörätuolin voi kääntää ympäri. Säilytystila on merkitty selkeästi ja sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.
VAIN LIIKUNTATOIMIPISTEET
Kysymys 5.1.8: Onko pyörätuolin renkaille varattu puhdistuspaikkaa sisääntulon läheisyyteen?
Hyvä ratkaisu on vesipisteellä varustettu pesueteinen tai pyörien pesulaite.
Kysymys 5.7: Onko sisätilan mahdollisissa lasiovissa kontrastimerkinnät?
Lasiovet varustetaan kontrastimerkinnöin (esim. tarramerkinnät), jotka sijoitetaan silmän korkeudelle 1,4–1,6 m ja lisäksi lapsia varten metrin korkeudelle lattiasta lasipinnan havaitsemisen helpottamiseksi. Lasipinta voi olla myös jaettu puitteilla, jolloin sitä ei erehdy luulemaan kulkuaukoksi. Lasioven tulee kuitenkin erottua muista sisätilan lasipinnoista.
Kulkuväylien tulee olla riittävän väljiä (vähintään 1,5 m x 1,5 m).

Kuvassa on esteetön asiointipiste Riistavuoren vanhusten palvelukeskuksessa. Asiointitila on esteetön, kun se on helposti hahmotettavissa, suoran kulkuyhteyden päässä pääsisäänkäynniltä, valaistus on tasainen, riittävä ja häikäisemätön ja palvelutiski on varustettu induktiosilmukalla. Asiointi on mahdollista sekä istuen että seisten. Asiointipisteen läheisyydessä on odotustila ja erikorkuisia istuimia sekä mahdollisesti jonotusnumerojärjestelmä.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Sulje ikkuna
OSIOT 6-10 KOSKEVAT VAIN LIIKUNTATOIMIPISTEITÄ
Osio 6. Palvelutiski/kassa ja aulatilat
Kysymys 6.2: Onko palvelutiskillä/kassalla erikorkuisia osuuksia?
Esteetön palvelutiski on mitoitettu siten, että sitä voivat käyttää lapset, pyörätuolissa istuvat, rollaattorilla liikkuvat tai lyhytkasvuiset sekä kävelevät täysikasvuiset henkilöt. Pyörätuolin käyttäjille sopiva pöytätason korkeus on 75 –80 cm. Matalan tiskinosan alla on riittävästi polvitilaa (korkeussuunnassa vähintään 67 cm ja syvyyssuunnassa vähintään 60 cm). Seisten asioiville täysikasvuisille henkilöille sopiva palvelutiskin korkeus on noin 1,2 m.
Kysymys 6.4: Onko palvelutiskissä/kassalla lasiseinä?
Kysymys 6.4.1: Jos on lasiseinä, niin millainen aukko siinä on?
Palvelutiskissä oleva lasiseinä vaikeuttaa sekä näkö- että kuulovammaisten henkilöiden kommunikointia. Kiiltävä lasi estää näkemästä tiskin taakse ja vaikeuttaa näköhavainnon käyttämistä täydentämään kuulemista. Lasi myös estää kuuluvuutta. Lasiseinän tulisi olla avattavissa tai aukon tulisi olla pystysuorassa siten, että asiakkaan ei tarvitse kumartua asioidessaan.
Kysymys 6.5: Onko palvelutiskin/kassan valaistus riittävä?
Valaistuksen pitäisi olla tasainen eikä palvelutiskillä saa olla pimeitä kohtia. Hyvässä valaistuksessa tiskin takana olevan henkilön kasvot näkyvät hyvin, jolloin asiointi on helpompaa erityisesti kuulovammaisille henkilöille.
Kysymys 6.6: Onko palvelutiskillä/kassalla vastavalohäikäisyä?
Jos palvelutiskin takana on ikkuna, aiheuttaa sieltä tuleva valo vastavalohäikäisyä. Tällaisissa tapauksissa ikkunassa tulisi olla verhot tai häikäisy muuten estää.
Kysymys 6.7: Onko palvelutiskillä/kassalla induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjiä varten?
Jos Palvelutiskillä/kassalla, muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä asioinnin helpottamiseksi. Induktiosilmukoita on kiinteitä ja siirrettäviä.
Kysymys 6.7.1: Jos on induktiosilmukka, niin onko se merkitty asianmukaisesti?
Induktiosilmukan olemassaolo merkitään tiskillä asianmukaisella symbolikuvalla.

Vasemmalla kansainvälinen induktiosilmukan symboli, joka on ETSI-standardin mukainen. Oikealla on vanha induktiosilmukan symboli, jota on käytetty pohjoismaissa.
Lähde: Kuuloliitto
Sulje ikkuna
Osio 7. Miesten/naisten pukutila, pesutila ja sauna
Pukutilat
Esteettömän pukutilan ovi on kynnyksetön sekä helppo avata ja sulkea. Esteettömässä pukutilassa on tilaa liikkua pyörätuolin kanssa ja paikka, johon voi jättää oman pyörätuolin, kun vaihdetaan suihkupyörätuoliin. Myös avustamiseen tarvitaan tilaa. Puku- ja pesutiloissa on hyvä olla lainattavissa märkätiloihin soveltuvia suihkupyörätuoleja.
Esteettömät puku- ja pesuhuonetilat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla, joka on selkeäkontrastinen ja myös tuntoaistilla havaittava.
Pukutilan kalusteiden ja varusteiden sijoittelussa tulee huomioida myös esteetön käyttö. Pistorasioita tulee sijoittaa myös alemmas (0,4-1,1 m korkeudelle), jotta hiustenkuivaajan tms. käyttö on mahdollista myös pyörätuolinkäyttäjille. Peilien alareuna on riittävä alhaalla, kuitenkin vähintään 30 cm korkeudella lattiasta. Esteettömän pukutilan pukukaappien edessä ei saa olla penkkiä ja koukkujen tulee sijaita riittävän alhaalla. Pukukaapin numero on suurikokoinen ja numero erottuu tummuuskontrastiltaan kaapin ovesta. Esteettömään pukuhuoneeseen asennetaan hälytysjärjestelmä avun saamiseksi. Hälytyspainikkeiden sijoittelussa otetaan huomioon ulottuminen myös lattialta.
Kysymys 7.1: Onko käytettävissä erillinen esteetön pukutila?
Erillisellä esteettömällä pukutilalla tarkoitetaan ns. neutraalia tilaa, joka ei sijaitse miesten tai naisten pukutilojen yhteydessä ja jota voi käyttää esimerkiksi silloin, kun avustaja ja avustettava ovat eri sukupuolta. Tilaa voivat käyttää myös mm. lapsiperheet.
Kysymys 7.1.1: Mihin pukutilan opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Esteettömän pukutilan opasteessa on mies-/naissymboli sekä pyörätuolisymboli (ISA-symboli). Opaste sijoitetaan 1,4–1,6 m korkeudelle, joka on seisovan aikuisen silmän korkeus.

Kysymys 7.1.1.1: Onko pukutilan opaste koho-opaste?
Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle. Esteettömän pukutilan koho-opasteessa henkari- ja mies-/nais-/pyörätuolisymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuuskontrasti.
Kysymys 7.1.4: Helpottavatko kontrastit ja valaistus tilan hahmottamista?
Puku-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloissa liikutaan yleensä ilman silmälaseja, joten tilojen hyvä hahmotettavuus ja selkeät tummuuskontrastit tulevat entistä tärkeämmiksi. Kaikissa näissä tiloissa esim. oven karmien tulee erottua tummempina seinäpinnoista, ja opasteiden ja seinäpinnan välillä tulee olla riittävä tummuuskontrasti. Pukutiloissa pukukaapit ja penkit erottuvat lattiasta.
Kysymys 7.1.5: Onko pukutilassa riittävästi tilaa toimia pyörätuolin ja avustajan kanssa?
Esteettömässä pukutilassa on tilaa liikkua pyörätuolin kanssa ja paikka, johon voi jättää oman pyörätuolin, kun vaihdetaan suihkupyörätuoliin. Myös avustamiseen tarvitaan tilaa. Esteetön pukutila on kooltaan vähintään 2,1 m x 2,1 m ja tiloissa on mahdollista kääntyä pyörätuolilla ympäri, jolloin vapaa tila on halkaisijaltaan vähintään 1,5 m (pyörätuolin pyörähdysympyrä).
Kysymys 7.1.6: Onko pukutilassa pukeutumispenkki, jolla voi pukeutua myös makuuasennossa?
Pukeutumispenkin mitoitus on: leveys 60–70 cm, pituus vähintään 1,2 m ja korkeus n. 50 cm. Jos penkkiä käytetään pukeutumiseen ja riisuutumiseen makuuasennossa tai jos avustaja pukee ja riisuu, penkin pituus on 2,1 m. Seinään kiinnitetään tukikahvoja, jotka auttavat tilassa liikkumisessa, istumisessa tai nousemisessa. Penkin eteen varataan tilaa vähintään 1,5 m.

Kuvassa pukeutumispenkki Jakomäen uimahallissa.
Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anni Tirri
Sulje ikkuna
Kysymys 7.1.7: Onko pukukaappien numerointi selkeästi luettavissa?
Hyvä numerointi on suurikokoinen (15 – 40 mm korkea) ja numero erottuu tummuuskontrastiltaan kaapin ovesta.
Kysymys 7.1.7.1: Ovatko pukukaappien ovien numerot käsin tunnusteltavissa?
Numerot ovat käsin tunnusteltavissa, jos ne ovat koho- tai pistekirjoitusnumeroita.
Kysymys 7.1.8: Onko pukutilan kalusteiden ja varusteiden sijoittelussa huomioitu esteetön käyttö?
Pistorasioita tulee sijoittaa myös alemmas (0,4–1,1 m korkeudelle), jotta hiustenkuivaajan tms. käyttö on mahdollista myös pyörätuolin käyttäjille. Peilien alareunan on riittävä alhaalla, kuitenkin vähintään 30 cm korkeudella lattiasta. Esteettömän pukutilan pukukaappien edessä ei saa olla penkkiä, jotta kaapin hyllyyn ja koukkuihin ulottuu paremmin. Osan koukuista tulee sijaita riittävän alhaalla (1,2 m korkeudella). On hyvä, jos kaapeissa on myös kiinteitä koukkuja, sillä tangossa liikkuvaan koukkuun on hankala ripustaa vaatteita. Pukukaapit ja lokerot valaistaan sisältäpäin tai huoneen valaisimet sijoitetaan siten, että kaappi tai lokero on valaistu.
Mikäli vauvanhoitopöytä sijoitetaan esteettömään pukuhuoneeseen, hoitopöydän sijoittelussa varmistetaan, ettei se hankaloita tilan esteetöntä käyttöä. Hoitopöytä ei saa aiheuttaa törmäysvaaraa. Jos hoitopöytä on nostettavissa seinälle, on sitä voitava käyttää yhdellä kädellä ja ulottua siihen myös pyörätuolista. Pyörätuolia käyttävien kannalta otetaan huomioon vapaan polvitilan korkeus ja hoitopöydän korkeussäätö. Pöydän läheisyyteen sijoitetaan riittävän iso pesuallas ja yhdellä kädellä käytettävä kannellinen roska-astia. Roska-astian suuaukko sijoitetaan 0,9–1,1 m:n korkeudelle.
Kysymys 7.11: Onko miesten/naisten pukutilan yhteydessä esteetöntä pukutilaa?
Soveltuminen liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle tarkoittaa muun muassa mitoitusta ja varustelua sekä sitä, että tilat muodostavat helposti käytettävän kokonaisuuden. Esteettömät puku- ja pesuhuonetilat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla, joka on selkeäkontrastinen ja myös tuntoaistilla havaittava. Tilaa on hyvä varata runsaasti, jotta useita apuvälineitä käyttäviä henkilöitä voi olla tilassa samanaikaisesti.

Kuvassa on Jakomäen uimahallin naisten ja miesten pukutilojen yhteydessä oleva esteetön pukeutumistila. Esteetön osa on merkitty pyörätuolitunnuksella.
Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anni Tirri
Sulje ikkuna
Pesutilat
Esteettömän pesutilan ovi on kynnyksetön sekä helppo avata ja sulkea. Pesutilassa on riittävästi vapaata tilaa, vähintään pyörätuolin pyrähdysympyrän halkaisijan 1,5 m verran. Lattian on oltava märkänäkin luistamaton ja sen on oltava kokonaan samassa tasossa. Kulkuväylä pukuhuone- ja pesutilojen suihkupaikkojen välillä varustetaan mahdollisimman yhtenäisillä tukikaiteilla (käsijohteilla). Pesuhuoneen seiniin kiinnitetään tukikaiteet ainakin kahdelle seinälle, 90 cm:n korkeudelle.
Esteettömän suihkupaikan leveys on tavallista suihkupaikkaa suurempi (leveys vähintään 1,3 m) ja suihkun seinässä on tukikaide, myös pystysuunnassa. Suihku on varustettu käsisuihkulla tai suihku toimii automaattisesti painikkeella. Suihkussa on kääntyvä suihkuistuin.
Kysymys 7.12.4: Helpottavatko kontrastit ja valaistus tilan hahmottamista?
Puku-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloissa liikutaan yleensä ilman silmälaseja, joten tilojen hyvä hahmotettavuus ja selkeät tummuuskontrastit tulevat entistä tärkeämmiksi. Kaikissa näissä tiloissa esim. oven karmien tulee erottua tummempina seinäpinnoista, ja opasteiden ja seinäpinnan välillä tulee olla riittävä tummuuskontrasti. Lisäksi suihkupaikkojen tulee erottua seinäpinnasta.
Kysymys 7.12.5: Onko pesutilassa riittävästi tilaa liikkua apuvälineiden kanssa ja avustajalle riittävästi tilaa toimia?
Vapaata tilaa tarvitaan suihkujen läheisyydessä ja kulkuväylillä suihkupyörätuolilla liikkumista varten, pyörähdysympyrä vähintään 1,5 m.
Kysymys 7.12.6: Onko varusteiden sijoittelussa huomioitu esteetön käyttö?
Varusteilla tarkoitetaan mm. pesuainehyllyjä, lokerikkoja ja pyyhenaulakoita. Pesuainehyllyjä ja lokerikkoja on hyvä olla eri korkeuksilla. Pyyhekoukkuja on sijoitettu 1,6–1,8 m korkeudelle sekä alemmas 1,1–1,4 m korkeudelle lapsia, lyhytkasvuisia henkilöitä ja pyörätuolinkäyttäjiä varten.
Kysymys 7.12.7: Onko pesutilassa esteetön, tilavampi suihkupaikka?
Esteettömän suihkupaikan leveys on tavallista suihkupaikkaa suurempi, vähintään 1,3 m.
Kysymys 7.12.7.2: Onko tilavamman suihkupaikan yhteydessä istuin?
Istuin voi olla kiinteä, esim. seinään kiinnitetty taittoistuin tai liikuteltava istuin.
Jos henkilö tarvitsee paljon apua peseytymiseen, tarvitaan pesulaveri. Se voi olla seinälle käännettävissä tilan säästämiseksi. Laveri pehmustetaan. Sen leveys on 60 – 70 cm ja pituus 2,1 m.

Kuvassa on Jakomäen uimahallin esteetön suihkupaikka, joka on tilava ja siinä mahtuu toimimaan apuvälineiden kanssa. Suihkupaikan yhteydessä on istuin ja tukikaiteita.
Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anni Tirri
Sulje ikkuna
Sauna
Saunan ovi on kynnyksetön sekä helppo avata ja sulkea. Paras vaihtoehto saunan oven vetimeksi on pitkä, puinen pystysuoraan asennettu vedin, josta saa otteen haluamaltaan korkeudelta. Esteettömässä saunassa on tilaa kahdelle pyörätuolille ja saunatilassa on pyörätuolille riittävä vapaa tila kääntymistä varten (halkaisija 1,5 m).
Esteetön sauna on voitu toteuttaa eri tekniikoilla kuitenkin siten, että lämpö jakautuu tasaisesti ja myös alimmalla laudetasolla on riittävä saunomislämpötila. Tällöin saunassa voi olla vain penkkitasot eikä korkeita laudetasoja laisinkaan. Toinen vaihtoehto on mahdollistaa esteetön pääsy ylälauteille laudenostimen ja helppokulkuisten portaiden avulla tai laudehissillä. Lauteelta voi myös nousta käsivoimin ylöspäin, mutta silloin lauteiden välinen etäisyys on tavallista pienempi (30 cm).
Kysymys 7.13: Onko miesten/naisten pukutilan yhteydessä sauna?
Jos saunoja on useita, kartoita niistä tilavin tai esteettömin, jossa on eniten tilaa liikkua apuvälineiden kanssa.
Kysymys 7.13.1: Mihin saunan opaste on sijoitettu?
Oven viereen, aukeamispuolelle sijoitetaan opaste katselukorkeudelle 1,4–1,6 m. Tunnusteltavan tekstin lisäksi käytetään kohosymboleja ja selkeitä tummuuskontrasteja. Opaste valaistaan hyvin. Pistekirjoitustekstejä käytettäessä ne sijoitetaan visuaalisen opasteen alle 1,3–1,4 m:n korkeudelle lattiasta
Kysymys 7.13.4: Helpottavatko kontrastit ja valaistus tilan hahmottamista?
Katso kohta 7.1.4. Lisäksi lauteiden ja porrasaskelmien reunojen tulee erottua tummuuskontrastilta muusta pinnasta.
Kysymys 7.13.6: Mahtuuko saunaan kaksi pyörätuolia kerrallaan?
Yksi suihkupyörätuoli tarvitsee vähintään 1,3 m x 1,3 m vapaata lattiatilaa.
Kysymys 7.13.9: Onko pyörätuolista mahdollista siirtyä alimmalle lauteelle?
Pyörätuolista on helpompi siirtyä lauteelle, jos istuintasot ovat saman korkuiset (n. 50 cm).
Kysymys 7.13.10: Onko kiuas suojattu myös alhaalta?
Kiuas tulee suojata tavallista alempaa, jos saunoja istuu pyörätuolissa lattiatasolla tai alimmalla laudetasolla.
Sulje ikkuna
Osio 8. Erillinen esteetön pukutila, pesutila ja sauna
Tutustu osion 7 ohjeisiin (yllä), sillä ne ovat melkein samat kuin osiossa 8.
Sulje ikkuna
Osio 9. Liikuntatila
Uimahalli ja maauimala: Allastila
Altaisiin tulee päästä esteettömästi. Suositeltava ratkaisu on allashissi ja lisäksi loivat portaat käsijohteineen. Portaissa on käsijohteet kahdella korkeudella (70 cm ja 90 cm). Askelman nousun tulee olla riittävän loiva ja askelmien etureunan erottua kontrastimerkinnällä.
Allashissin tulisi olla omatoimisesti käytettävä, mutta tarvittaessa myös avustajan ohjattavissa. Allashissi sijaitsee muun uima-alueen ulkopuolella. Luiska altaaseen ei ole suositeltava ratkaisu, sillä altaaseen johtava luiska on raskaskäyttöinen. Lisäksi luiskassa on aina liukastumisvaara, vaikka luiskan pinta olisikin karhennettu. Uima-altaaseen laskeudutaan aina altaan matalasta päästä. Suositeltava syvyys altaan matalassa päässä on 1,2 m.
Kysymys 9.1: Helpottavatko kontrastit ja valaistus allastilan hahmottamista?
Altaan reuna merkitään tummuus- ja materiaalikontrastein. Voimakkaasti kuvioituja lattiamateriaaleja vältetään, koska ne vaikeuttavat tilan hahmottamista. Allastilojen valaistuksen on oltava tehokas, tasainen ja häikäisemätön ja sen on oltava säädettävissä.
Kysymys 9.2: Onko allastilan seinässä liikkumista helpottavat käsijohteet?
Käsijohteen tulee olla sijoitettu 90 cm korkeudelle. Käsijohde johtaa pesutiloista mahdollisimman lähelle altaan portaita.
Kysymys 9.10: Onko kulkuyhteys uimahallin sisätiloista ulkoallastiloihin esteetön?
Ulkoaltaisiin tulee olla esteetön kulkuyhteys, jossa ovet ovat kynnyksettömiä sekä helppoja avata ja sulkea. Kulkuväylät ovat riittävän leveitä ja tasaisia.
Sulje ikkuna
Kuntosali
Jos toimipisteessä on useampi kuntosali, täytetään tässä tapauksessa sen kuntosalin tiedot, jossa esteettömin ja tilavin liikkua apuvälineiden kanssa ja jossa on mahdollisesti esteettömiä kuntoiluvälineitä.
Kysymys 9.4: Voiko kuntosalilla liikkua sujuvasti pyörätuolilla tai muiden apuvälineiden kanssa?
Riittävä kulkuväylien leveys on 1,5 m.
Kysymys 9.5: Pääseekö kuntosalilaitteiden ääreen myös apuvälineillä?
Kun siirrytään omasta apuvälineestä kuntoilulaitteeseen, laitteen vieressä tarvitaan vähintään 90 cm vapaata tilaa ja kulkuväylän leveydeksi vähintään 1,5 m.
Kysymys 9.6: Onko osa kuntosalin välineistä käytettävissä pyörätuolissa istuen?
Laitteessa mahdollisesti olevan istuimen saa käännettyä pois tieltä ja pyörätuolille on riittävästi vapaata tilaa laitteen edessä.
Kysymys 9.8: Onko kuntosalissa vastavalohäikäisyä?
Ulkoa tuleva valo voi häikäistä ja estää näkemästä ohjaajan kasvoja. Ikkunoihin voidaan asentaa verhot tai kaihtimet vastavalohäikäisyn estämiseksi.
Sulje ikkuna
Monitoimihalli
Kysymys 9.2: Onko liikuntasalien/kenttien sivuilla vapaata tilaa apuvälineillä liikkumista varten?
Riittävä vapaan tilan leveys on vähintään 1,5 m.
Kysymys 9.3: Onko osan liikuntasaleista/pelikentistä sivulla vapaata tilaa apuvälineiden säilytystä varten?
Kentän sivulla olevan kulkuväylän leveys pitäisi olla vähintään 1,5 m ja apuvälineiden säilytystila sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.
Sulje ikkuna
Jäähalli
Kysymys 9.1: Onko mahdollista päästä esteettömästi jäähallin kaukaloon?
Ei kynnystä tai kynnyksen korkeus korkeintaan 2 cm. Kulkuaukon tai -portin leveys on vähintään 80 cm.
Kysymys 9.3: Onko kaukalon sivuilla vapaata tilaa omien apuvälineiden säilytystä varten?
Kentän sivulla olevan kulkuväylän leveys pitäisi olla vähintään 1,5 m ja apuvälineiden säilytystila sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.
Kysymys 9.4: Onko välinevarastoihin ja -kaapeille esteetön pääsy?
Varaston oven vapaa leveys tulee olla vähintään 80 cm, ovessa ei kynnystä tai kynnyksen korkeus enintään 2 cm. Kulkuväylän vapaa leveys vähintään 1,5 m.
Sulje ikkuna
Osio 10. Katsomo
Katsomossa tulee olla esteettömiä istumapaikkoja pyörätuolia käyttäviä katsojia varten. Esteettömien paikkojen tulisi sijaita eri puolilla katsomoa, jotta myös pyörätuolin käyttäjä voisi itse valita haluamansa istumapaikan. Pyörätuoleille voi olla tasanne jossain katsomon keskellä tai joidenkin penkkirivien reunassa ja lisäksi esteettömiä paikkoja tulisi olla katsomon etu- ja takarivissä. Pyörätuolipaikka tulisi kuitenkin sijoittaa siten, ettei pyörätuolissa istuva katsoja ole takana istuvien edessä ja toisaalta siten, että pyörätuolipaikalta on hyvä näköyhteys tapahtumapaikalle.
Kysymys 10.6: Montako esteetöntä (pyörätuolille sopivaa) paikkaa katsomossa on?
Riittävä määrä on vähintään 2 esteetöntä paikkaa 60 istumapaikkaa kohti.
Kysymys 10.6.2: Onko esteettömien paikkojen vieressä riittävästi tilaa, jotta pyörätuolit voivat ohittaa toisensa?
Pyörätuoli tarvitsee katsomossa vähintään 1,4 m syvän tilan. Jotta pyörätuoli on mahdollista ohittaa sujuvasti, tarvitaan tämän lisäksi vapaata tilaa 90 cm. Esteettömän paikan tarvitsema vapaa tila on siis vähintään 2,3 m syvä.
Kysymys 10.6.3: Onko katsomoon järjestettävissä erillisiä istuimia kiinteiden penkkien lisäksi?
Esteettömien paikkojen yhteyteen on hyvä olla järjestettävissä erikorkuisia istuimia, jos katsoja haluaa siirtyä pyörätuolista penkille. Irtoistuimia on hyvä olla myös samaan seurueeseen kuuluvia henkilöitä ja avustajaa varten.
Sulje ikkuna
Kaikille osioille yhteiset ohjeet
Esteetön WC
Kysymys 5.8: Onko sisätiloissa esteetön wc?
Esteettömät wc-tilat on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Tunnuksena käytetään kansainvälistä pyörätuolitunnusta, jossa on selkeä tummuuskontrasti ja joka on myös tuntoaistilla havaittava
Kysymys 5.8.3: Onko esteettömässä wc:ssä riittävästi vapaata tilaa toimia apuvälineiden kanssa?
Esteettömässä wc-tilassa tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava halkaisijaltaan 1,5 m suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan kiinteistä kalusteista vapaata tilaa 2 m:n korkeuteen saakka. Mitoituksessa on tämän lisäksi otettava huomioon kalusteiden yhteydessä tarvittava toimintavyöhyke itse kalusteen tarvitseman tilan ympärillä. Wc-istuimen vieressä tulee olla 80 cm vapaata tilaa. Wc-istuimelle siirtymistä helpotetaan tukitankojen avulla. Wc-istuimen molemmilla puolilla tarvitaan ylös kääntyvät käsituet.

Kuvassa korkeussäädettävä wc-istuin.
Kuvalähde: https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306

Kysymys 5.8.4: Onko wc:n ovi riittävän leveä?
Esteettömän wc-tilan oven vapaa leveys on vähintään 85 cm. Oviaukon leveyden lisäksi tulee ottaa huomioon kääntymiseen tarvittava tila wc:n ulkopuolella.
Kysymys 5.8.5: Onko ovi helppo avata ja sulkea?
Oven sisäpuolella pitää olla saranapuolella vaakasuuntainen lankavedin 80 cm:n korkeudelle lattiasta, jotta oven voi vetää pyörätuolissa istuen perässään kiinni. Lukkoa on voitava käyttää yhdellä kädellä. Oven lukituksen on oltava avattavissa hätätilanteissa myös ulkopuolelta. Helppokäyttöinen lukkomalli on ylös käännettävä kahva. Esteettömän wc-tilan ovea ei saa varustaa ovensulkimella.

Kuvassa vaakasuuntainen lankavedin. Kuvalähde: https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306
Kysymys 5.8.7: Onko wc-tilan kalusteiden ja seinien välillä tummuuskontrastiero?
Oven tai sen karmin tulee muodostaa selvä kontrasti ympäröivän seinän kanssa, jotta oven voi löytää heikon näön avulla. Myös wc:n sisällä tulee käyttää värikontrastia kalusteiden ja taustan sekä seinän ja lattian värin välillä.

Kuvassa WC-tilan tummuuskontrastia.
Kuvalähde: https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306

Kysymys 5.8.8: Ulottuuko wc:n hälytysjärjestelmään sekä wc-istuimelta että lattialta käsin?
Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua sekä wc-istuimelta että lattialta.
Sulje ikkuna
Tasoerot
Tasoeroissa siirtyminen tasolta toiselle voidaan hoitaa portailla, luiskalla tai hissillä. Esteettömällä kulkureitillä ja esteettömän sisäänkäynnin kohdalla tasoerossa on portaiden lisäksi loiva luiska. Jos tasoero on yli metrin, riittävän loiva luiska muodostuu yleensä kohtuuttoman pitkäksi ja vaatii runsaasti tilaa. Tällöin luiskan sijasta voidaan käyttää hissiä, tasonostinta tai pyörätuolinostinta.
Portaat
Kysymys 3.6, 4.3 tai 5.3: Onko kulkureitillä / sisäänkäynnissä / tilassa portaat?
Esteettömät portaat ovat turvalliset, ei liukkaat, valaistut ja helppokulkuiset. Askelrytmin pysyy samana eli askelmien korkeus ei muutu. Suoravartiset portaat ovat käyttökelpoisimmat. Askelmien etureunassa olevat kontrastimerkinnät (raidat) helpottavat portaiden hahmottamista ja voivat toimia myös liukuesteenä. Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 90 cm:n ja alempi 70 cm:n korkeudella, ja jatkua 30 cm yli portaiden.
Sulje ikkuna
Luiska
Kysymys 3.7, 4.4 tai 5.4: Onko kulkureitillä / sisäänkäynnissä / tilassa luiska?
Luiska on kulkuväylän osa, joka johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiska on toimiva ratkaisu vain alle metrin tasoerossa. Suuremmissa tasoeroissa ne muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi, jolloin tason vaihtomahdollisuus tulee turvata hissillä tai nostimilla. Luiska varustetaan molemmin puolin mahdollisimman yhtenäisinä jatkuvin käsijohtein. luiskan leveyden on oltava vähintään 90 cm. Suositus luiskan leveydelle on kuitenkin vähintään 1,2 m, joka on riittävä myös avustajan tai opas- tai avustajakoiran kanssa liikkuvalle.

Kuvassa Hotel Grand Marinan luiska sisäänkäynnin yhteydessä. Luiska on riittävän loiva ja kääntyy välitasanteen kohdalla.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Sulje ikkuna
Luiskan jyrkkyys
Loivan liuskan jyrkkyys on korkeintaan 5 % (1:20). Jos kaltevuus on tätä suurempi, on kyseessä jyrkkä luiska ja luiskalla pitää olla välitasanteita. Liian kalteva luiska tekee pyörätuolilla liikkumisesta liian raskasta.

Kysymys 3.7.1, 4.4.1 tai 5.4.1: Mikä on luiskan jyrkkyys?
Kuvassa esimerkki riittävän loivasta luiskasta (vasemmalla) ja liian jyrkästä luiskasta (oikealla). Loivan luiskan kaltevuus on korkeintaan 5 % (1:20).
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Sulje ikkuna
Tasonostin ja pyörätuolinostin

Kuvassa tasonostin ja pyörätuolinostin.

Kuvassa porrashissi.
Kuvalähde: Esteetön Rakennus Ja Ympäristö-opas, https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA70FE2A-FF14-4FC8-96B6-AE6B32F89BB7%7D/144306
Kysymys 3.8, 4.5 tai 5.5: Onko kulkureitillä / sisäänkäynnissä / tilassa tasonostin tai pyörätuolinostin?

Sulje ikkuna
Hissi
Kysymys 5.1.1.2.1: Onko hissi helposti löydettävissä ja havaittavissa?
Hissien sijainti opastetaan hissisymboleilla. Opasteen on oltava sellainen, että sen voi hahmottaa lähietäisyydeltä sekä heikon näön avulla, että sormin tunnustellen. Hissin läheisyyteen ja hissiin sijoitetaan kerrosopaste, josta ilmenee, mihin hissillä pääsee.

Hissin painikkeen numeromerkinnän on oltava koholla ja muodostettava
hyvä tummuuskontrasti taustan kanssa.

Kuvassa hissin kutsupainikkeet, jotka erottuvat paneelista ja paneeli taustasta.
Kuvalähde: Esteetön Rakennus Ja Ympäristö -opas, https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA70FE2A-FF14-4FC8-96B6-AE6B32F89BB7%7D/144306

Kuva: Hissisymboli.
Kuvalähde: https://www.hel.fi/helsinkikaikille/fi/esteettomat-symbolit/tilat-ja-palvelut/

Kysymys 5.1.1.2.3: Onko hissin edessä vapaata tilaa?
Hissin oven tulee erottua kontrastina ympäröivästä seinästä ja kulku sinne tulee opastaa. Hissin edessä tulee olla tilaa pyörätuolin kääntämiseen ympyrä, jonka halkaisija on vähintään 1,5 m.

Hissien edustalla on riittävästi vapaata tilaa ja hissin ovet erottuvat tummuuskontrastiltaan seinistä.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Kysymys 5.1.1.2.2: Onko hissi riittävän tilava myös pyörätuolin käyttäjälle?
Esteettömän hissin vähimmäismitat ovat leveys 1,1 m ja syvyys 1,4 m. Hissin oviaukon leveys vähintään 90 cm.

Kuvassa on esteetön hissi.
Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen
Kysymys 5.1.1.2.4: Ovatko hissin kerrosnumerot sormin tunnusteltavissa?
Painikkeiden toimivan osan sisämitan on oltava vähintään 20 mm. Suositeltava vähimmäishalkaisija on 25 mm. Painikkeissa käytetään kohonumeroita, joissa on hyvä tummuuskontrasti. Hälytyspainike suojataan kauluksella väärien hälytysten välttämiseksi. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella. Hätäpainikkeessa on kohosymboli, joka erottuu muista painikkeista. Hissikorissa kerrospainikkeisiin tai näiden viereen tehdään opastetekstit myös pistekirjoituksella. Hissin kutsu- ja käyttöpainikkeet sijoitetaan 0,9–1,3 m:n korkeudelle lattiasta ja vähintään 40 cm:n etäisyydelle nurkasta.

Kysymys 5.1.1.2.5: Erottuuko uloskäyntikerroksen painike muista painikkeista?
Ulosmenokerroksen painike merkitään vihreällä värillä ja se on 5 mm ulompana kuin muut painikkeet. Painikkeiden tulee olla riittävän suuret ja niissä tulee käyttää kohonumeroita, joissa on hyvä värikontrasti. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella.

Kuvan hississä on selkeät painikkeet ja lisäksi painikkeet myös vaakatasossa.
Lähde: Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus -opas, Invalidiliitto, kuva: Anna Ruskovaara
Kysymys 5.1.1.2.6: Onko hissin hälytysjärjestelmässä puheyhteys keskukseen?
Hissikorissa olevaa hälytyspainiketta käytettäessä on hissistä saatava yhteys avun saamiseksi. Hississä tarvitaan äänentoistolaitteen lisäksi valomerkki, joka kertoo yhteyden saamisesta sekä induktiosilmukka.
Sulje ikkuna
Alkuun | Esteettömät autopaikat | Saattoliikenne | Kulkureitti sisäänkäynnille | Sisäänkäynti | Sisätilat |
Palvelutiski/kassa ja aulatila | Pukutila | Pesutila | Sauna | Uimahalli ja maauimala | Kuntosali | Monitoimihalli | Jäähalli | Katsomo |
Esteetön WC | Tasoerot | Portaat | Luiska | Tasonostin tai pyörätuolinostin | Hissi