Uimahalli ja maauimala

Nämä ohjeet ja kuvaukset ovat täydennyksiä Esteettömyyssovelluksen ohjeisiin. Kysy lisää palvelukartta@hel.fi .

1. Esteettömät autopaikat

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Etäisyys esteettömältä autopaikalta sisäänkäynnille tulee olla enintään 10 m.

Liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön varatut esteettömät autopaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien, asiointikohteiden ja hissien lähelle siten, että kulkuväylä näihin on esteetön ja mahdollisimman lyhyt. Paras sijainti on katoksen alla, enintään 10 metrin etäisyydellä sisäänkäynnistä. Kun autopaikat ovat samassa tasossa sisäänkäynnin kanssa, vältytään niiltä johtavilta reiteiltä luiskilta ja portailta. Myös muilta autopaikoilta järjestetään turvallinen kulkuyhteys sisäänkäynnille.

Esteettömät autopaikat tulee merkitä kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla näkyvälle korkeudelle. Autopaikat voi lisäksi maalata suuressa koossa pysäköintipaikan päällysteeseen. ISA-tunnus on standardoitu kansainvälinen esteettömyyssymboli (kuvassa pysäköintipaikan pohjassa ja seinässä kylttinä). Huomioitavaa on autopaikan riittävä leveys (väh. 3,6 m) ja pituus (väh. 5 m). Paikan pinnan on oltava kova, tasainen ja luistamaton. Kadun varteen sijoitetun esteettömän autopaikan suositeltu vähimmäispituus on 6,5 m, jolloin auton mitan lisäksi otetaan huomioon pyörätuolin käytön edellyttämä tilantarve.

Kysymys 1.1 Montako esteetöntä autopaikkaa on?
Esteettömät autopaikat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla kiinnitetään seinään tai pylvääseen pysäköintipaikan kohdalle ja lisäksi maalataan suuressa koossa pysäköintipaikan päällysteeseen.

Kysymys 1.3 Mikä on esteettömän autopaikan pysäköintiruudun koko?
Esteettömän autopaikan leveys pitäisi olla vähintään 3,6 m ja pituus vähintään 5 m.

2. Saattoliikenne

Saattoliikenteen pysähtymispaikalla tarkoitetaan pääsisäänkäynnin tai vaihtoehtoisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä (etäisyys enintään 5 m) olevaa liikennealuetta, johon esim. taksien on mahdollista pysähtyä hetkeksi tuomaan tai noutamaan asiakkaita (Esteettömyysopas, Invalidiliitto).

Esteettömän sisäänkäynnin eteen on hyvä päästä ajamaan autolla. Saattoliikenteen on voitava pysähtyä sisäänkäynnin läheisyydessä pysäköintimaksua suorittamatta.

Saattoliikenteen, kuten taksien ja tilausliikenteen, pysähtymispaikka sijoitetaan mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Paras sijainti on sisäänkäyntikatoksen alla. Vapaan korkeuden vähimmäismitoituksena, esimerkiksi ajoväylään liittyvän sisäänkäyntikatoksen alla, voidaan käyttää pikkubussin tai esteettömän taksin tarvitsemaa vapaata korkeutta 3 m. Mikäli rakennukseen saapuu käyttötarkoituksesta johtuen ryhmäkuljetuksia, myös linja-auton pääsy katoksen alle tai sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen on suositeltavaa. Huoltoliikenteen reitit suunnitellaan siten, että autojen ei tarvitse peruuttaa piha-alueilla. Linja-autoille varataan turvalliset jättö- ja kääntöpaikat.

Kysymys 2.2 Pääseekö saattoliikenteen pysähtymispaikalta siirtymään jalkakäytävälle ja sisäänkäynnille sujuvasti?
Saattoliikenteen kohdalla ei saa olla korkeaa reunatukea, joka estää siirtymisen ajoradalta jalkakäytävälle

3. Kulkureitti sisäänkäynnille

Kulkureitti sisäänkäynnille tarkoittaa kulkureittiä tontin rajalta sisäänkäynnille. Huom! Jos sisäänkäynnin edessä on luiska tai portaat, vastaa niiden osalta Sisäänkäynnin kysymyksiin (Osio 4).

Kulkuväylät suunnitellaan ja toteutetaan väljiksi ja esteettömiksi sekä leveys- että korkeussuunnassa. Tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä, rakennukseen johtavan kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Esteettömän kulkuyhteyden tontin tai rakennuspaikan rajalta sisäänkäynnille on oltava mahdollisimman lyhyt. Kulkuväylä sisäänkäynnille tehdään maastonmuokkauksella ilman erillisiä luiskia ja portaita aina, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista.

Kysymys 3.1: Onko kulkureitti kova, tasainen ja riittävän leveä (vähintään 1,5 m)?
Kulkureittien tulee olla kovia, tasaisia ja riittävän leveitä (vähintään 1,5 m), jotta pyörätuolia käyttävällä henkilöllä on riittävästi tilaa kääntyä ympäri.

Kysymys 3.2: Onko kulkureitti sisäänkäynnille opastettu?
Opasteiden tulee sijaita kulkureitin sivussa siten, että ne ovat kuitenkin luettavissa läheltä. Jalankulkijoille tarkoitettujen opasteiden keskikohdan tai pääinformaation tekstien tulee sijaita 1,4 – 1,6 metrin korkeudella, joka on seisovan aikuisen silmien korkeus.

Kysymys 3.3: Onko kulkureitti valaistu?
Riittävässä valaistuksessa voidaan nähdä kulkuväylän pinta ja sen epätasaisuudet. Riittävällä valaistuksella voidaan ehkäistä kaatumisia, eikä kulkureitille jää pimeitä kohtia.

Kysymykset 3.2.4 ja 3.4. ja 8.1.4. Onko kulkureitillä jyrkkä mäki?
Kulkuväylien tulee olla riittävän loivia, jotta ne ovat käytettävissä myös apuvälineiden kanssa tai muuten huonosti liikkuville. Jyrkän mäen pituuskaltevuus on yli 8 % (1:12,5), jolloin sen nousu on vaikeaa pyörätuolilla tai lastenvaunuilla.

Kysymys 3.5: Onko kulkureitillä liikkumista ohjaavaa pintamateriaalia (esim. materiaaliero tai opaslaatat)?
Yhtenäinen kolmen noppakiven levyinen ohjaava raita toimii hyvin ohjaavana materiaalina. Ohjaavana materiaalina voidaan ulkona katetulla ja/tai lämmitetyllä alueella käyttää ohjaavia suuntalaattoja tai muuta päällysteestä selkeästi tummuus ja tunto eroilla.

Portaat

Kysymys 3.2.5.2. ja 3.6.2. ja 4.3.2. ja 5.3.2 ja 5.8.4.2. ja 6.5.2. ja 7.2.2. ja 7.5.2. ja 10.5.2. Onko portaissa käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella.

Kysymys 3.2.5.3. ja 3.6.3. ja 4.3.3. ja 5.3.3 ja 5.8.4.3. ja 6.5.3. ja 7.2.3. ja 7.5.3. ja 10.5.3. Onko porrasaskelmissa kontrastimerkinnät?
Kontrastimerkinnöillä tarkoitetaan askelmien etureunassa olevaa, tummuudeltaan portaan pinnasta erottuvaa raitamerkintää.

Luiska

Kysymykset 3.2.6. ja 3.7 ja 4.4. ja 5.4. ja 5.8.5. ja 6.6. ja 7.3. ja 7.6 ja 8.1.7. ja 8.1.11 Onko luiska?
Luiska saa olla yhtenäisenä enintään 6 metrin pituinen ilman välitasannetta. Luiska on kulkuväylän osa ja johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton.

Kysymykset 3.2.6.1. ja 3.7.1 ja 4.4.1. ja 5.2.2. ja 5.4.1. ja 5.8.5.1. ja 6.6.1. ja 7.3.1. ja 7.6.1. ja 8.1.7.1. ja 8.1.11.1 Mikä on luiskan jyrkkyys?
Loivan luiskan jyrkkyys on korkeintaan 5 % (1:20). Jos kaltevuus on tätä suurempi, on kyseessä jyrkkä luiska ja luiskalla pitää silloin olla välitasanteita. Jyrkkä luiska tekee pyörätuolilla liikkumisesta raskasta.

Kysymykset 3.2.6.2. ja 3.7.2 ja 4.4.2. ja 5.2.2.2. ja 5.4.2. ja 5.8.5.2. ja 6.6.2. ja 7.3.2 ja 7.6.2. ja 8.1.7.2 ja 8.1.11.2 Onko luiskan yhteydessä käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla luiskan yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella

Nostin

Pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvaa henkilöiden nostoon tarkoitettua laitetta voidaan tarvittaessa käyttää peruskorjattavissa kohteissa. Uusiin liikuntapaikkoihin nostinta ei suositella, vaan mahdolliset tasoerot tulee toteuttaa helppokulkuisilla portailla, luiskalla ja hissillä.

Kysymys 3.8, 4.5 tai 5.5: Onko kulkureitillä / sisäänkäynnissä / tilassa tasonostin tai pyörätuolinostin?

5. Sisätilat

Kysymys 5.1: Mikä on toimipisteen käyttötarkoitus?
Lomakkeen täyttäjä valitsee toimipisteen käyttötarkoituksen. Esteettömyystiedot voi antaa vain yhdelle käyttötarkoitukselle, vaihtoehtoja ovat ovat:

• Toimipiste lyhytaikaiseen asiointiin (esim. terveysasema tai kirjasto)
• Pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitettu tila (esim. koulu, päiväkoti tai asuminen)
• Uimahalli
• Maauimala
• Kuntosali
• Monitoimihalli
• Jäähalli
• Yleisövessa
• Kirkkosali
• Kappeli
• Kokoustila

Jos toimipiste, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointiin, on useammassa kerroksessa, esteettömyystiedot annetaan sen paikan mukaan, johon asiakas tulee ensimmäiseksi (koskee mm. reittiä ja asiakaspalvelutiskiä). Eli tulet esim. terveysaseman neuvontapisteeseen, jolla on pääsisäänkäynnin osoite.
Jos pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitetussa tilassa on monia kerroksia ja/tai huoneita, vastaa sen mukaan onko asiakkaalla pääsy niihin tiloihin, joita tarvitaan joka päivä, esim. ruokalaan.

Kysymys 5.1.1 Missä tila sijaitsee?
Jos on useammassa kerroksessa, merkitään esteettömyystieto sen mukaan, johon asiakas tulee ensimmäiseksi (koskee mm. reittiä ja asiakaspalvelutiskiä).

Hissit

Kysymys 5.1.1.2.1 Onko hissi helposti löydettävissä ja havaittavissa?

Hissien sijainti opastetaan hissisymboleilla. Opasteen on oltava sellainen, että sen voi hahmottaa lähietäisyydeltä heikkonäköisenä. Opasteen on oltava myös sormin tunnusteltavissa. Hissin läheisyyteen ja hissiin sijoitetaan kerrosopaste, jossa kerrotaan mihin hissillä pääsee.

Hissin painikkeen numeromerkinnän on oltava koholla ja muodostettava hyvä tummuusero taustan kanssa.

Kysymys 5.1.1.2.2: Onko hissi riittävän tilava myös pyörätuolin käyttäjälle?
Hissin vähimmäismitat ovat leveys 1,1 m ja syvyys 14,0 m. Hissin oviaukon leveys vähintään 0,9 m. Liikuntatiloihin on järkevää valita hissi, jonka syvyys on 2,8 m ja leveys 1,6 m. Oven kulkuaukon vapaa leveys on tällöin 1,3 m. Pyörätuolilla ja rollaattorilla on mahdollista kääntyä ympäri tämän kokoisessa hississä ja tilaan mahtuu useampi pyörätuolinkäyttäjä tai esimerkiksi liikunnan apuväline kuten pelituoli.

Kysymys 5.1.1.2.3: Onko hissin edessä vapaata tilaa?
Hissin oven tulee erottua ympäröivästä seinästä ja kulku sinne tulee opastaa. Hissin oven edessä tarvitaan halkaisijaltaan vähintään 1,5 m vapaa tila mm. pyörätuolin kääntämiseen.

Kysymys 5.1.1.2.4: Ovatko hissin kerrosnumerot sormin tunnusteltavissa?
Painikkeiden toimivan osan sisämitan on oltava vähintään 20 mm. Suositeltava vähimmäishalkaisija on 25 mm. Ulosmenokerroksen painike merkitään vihreällä värillä ja se on 5 mm ulompana kuin muut painikkeet. Painikkeissa tulee käyttää kohonumeroita, joissa on hyvä väriero. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella.

Kysymys 5.1.1.2.5: Erottuuko uloskäyntikerroksen painike muista painikkeista?
Ulosmenokerroksen painike merkitään vihreällä värillä ja se on 5 mm ulompana kuin muut painikkeet. Painikkeiden tulee olla riittävän suuret ja niissä tulee käyttää kohonumeroita, joissa on hyvä väriero. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella.

Kysymys 5.1.1.2.7: Onko hissin hälytysjärjestelmässä puheyhteys keskukseen?
Hissikorissa olevaa hälytyspainiketta käytettäessä on hissistä saatava yhteys avun saamiseksi. Hississä tarvitaan äänentoistolaitteen lisäksi valomerkki, joka kertoo yhteyden saamisesta sekä induktiosilmukka.

Liikkumista ohjaava lattiamateriaali

Kysymys 5.1.2 Onko sisätiloissa käytetty liikkumista ohjaavaa pintamateriaalia (esim. koholla olevia opasteraitoja)?
Näkövammaisen henkilön on hankala suunnistaa suuren tyhjän tilan kuten aulan läpi. Avuksi voidaan käyttää lattian pinnassa ohjaavia tummuus- ja tuntokontrastivyöhykkeitä, joita on mahdollista seurata valkoisen kepin avulla. Koholla oleva materiaali tuntuu myös jalan alla. Kulkuväylän pintamateriaali ja väritys eivät saa antaa vaikutelmaa tasoerosta.

Asiointiopasteet

Kysymys 5.1.3: Onko pisteessä, jossa asioit opasteet eri tiloihin (esim. asiakaspalvelutiskille, wc:hen)?
Opaste on löydettävä helposti, sen tulee erottua tummuuseron avulla taustastaan ja opasteen tulee olla hyvin valaistu. Opasteissa käytettyjen kirjainten, numerojen ja symbolien tulee olla selkeitä ja helposti hahmotettavia. Opasteissa tekstin lisäksi on suositeltavaa käyttää kuvasymboleja. Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle.

Kysymys 5.1.3.2: Onko opasteissa käytetty tekstin lisäksi kuvasymboleja?
Opasteissa on hyvä olla tekstin lisäksi selkeitä kuvasymboleja.

Kysymys 5.1.3.3:Onko opasteet sijoitettu siten, että niitä pääsee katsomaan läheltä?
Opasteen edessä ei saa olla kalusteita tms., jotta sitä pääsee katsomaan läheltä. Läheltä katsottava opaste on sijoitettu silmän korkeudelle (1,4-1,6 m).

Kysymys 5.1.3.4: Onko visuaalisten opasteiden lisäksi tunnusteltavia opasteita?
Tunnusteltava opaste voi olla kohokartta, kohosymboli tai pistekirjoitusteksti. Tunnusteltava opaste sijoitetaan joko visuaalisen opasteen alle pystysuoraan (1,3-1,4 m) tai pulpettimaisesti kaltevaan asentoon 85-110 cm korkeudelle.

Kysymys 5.1.3.5: Onko opasteiden kohdalla hyvä valaistus?
Opaste on hyvin luettavissa eikä se jää varjoon. Opasteiden pinnasta ei tule heijastumia.

Induktiosilmukka

Kysymys 5.1.6: Onko toimipisteessä induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjiä varten?
Palvelupiste varustetaan kuulolaitteen käyttäjiä varten kiinteällä induktiosilmukkajärjestelmällä, joka sisältää myös mikrofonin. Induktiosilmukasta tiedotetaan induktiosilmukan symbolilla.
(Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Induktiosilmukkaa käytettäessä kuulovammainen kuulee ainoastaan mikrofoniin puhutun puheen).

Sisäänkäynnin tilat

Kysymys 5.1.7 Onko sisäänkäynnin yhteydessä lämmitettyä pyörätuolien ja lastenvaunujen säilytystilaa?
Säilytystilan vapaa leveys tulee olla vähintään 1,5 x 1,5 metriä, jotta pyörätuolin voi kääntää ympäri. Säilytystila on merkitty selkeästi ja sijoitettu kulkuväylän ulkopuolelle.

Kysymys 5.1.8 Onko pyörätuolin renkaille varattu puhdistuspaikkaa sisääntulon läheisyyteen?
Hyvä ratkaisu on vesipisteellä varustettu pesueteinen tai pyörien pesulaite.

Portaat

Kysymys 3.2.5.2. ja 3.6.2. ja 4.3.2. ja 5.3.2 ja 5.8.4.2. ja 6.5.2. ja 7.2.2. ja 7.5.2. ja 10.5.2. Onko portaissa käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella.

Kysymys 3.2.5.3. ja 3.6.3. ja 4.3.3. ja 5.3.3 ja 5.8.4.3. ja 6.5.3. ja 7.2.3. ja 7.5.3. ja 10.5.3. Onko porrasaskelmissa kontrastimerkinnät?
Kontrastimerkinnöillä tarkoitetaan askelmien etureunassa olevaa, tummuudeltaan portaan pinnasta erottuvaa raitamerkintää.

Luiska

Kysymykset 3.2.6. ja 3.7 ja 4.4. ja 5.4. ja 5.8.5. ja 6.6. ja 7.3. ja 7.6 ja 8.1.7. ja 8.1.11 Onko luiska?
Luiska saa olla yhtenäisenä enintään 6 metrin pituinen ilman välitasannetta. Luiska on kulkuväylän osa ja johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton.

Kysymykset 3.2.6.1. ja 3.7.1 ja 4.4.1. ja 5.2.2. ja 5.4.1. ja 5.8.5.1. ja 6.6.1. ja 7.3.1. ja 7.6.1. ja 8.1.7.1. ja 8.1.11.1 Mikä on luiskan jyrkkyys?
Loivan luiskan jyrkkyys on korkeintaan 5 % (1:20). Jos kaltevuus on tätä suurempi, on kyseessä jyrkkä luiska ja luiskalla pitää silloin olla välitasanteita. Jyrkkä luiska tekee pyörätuolilla liikkumisesta raskasta.

Kysymykset 3.2.6.2. ja 3.7.2 ja 4.4.2. ja 5.2.2.2. ja 5.4.2. ja 5.8.5.2. ja 6.6.2. ja 7.3.2 ja 7.6.2. ja 8.1.7.2 ja 8.1.11.2 Onko luiskan yhteydessä käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla luiskan yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella

6. Palvelutiski/kassa ja aulatilat

Kysymys 6.2: Onko palvelutiskillä/kassalla erikorkuisia osuuksia?
Esteetön palvelutiski on mitoitettu siten, että siinä voi asioida eri korkeuksilla tai apuvälineitä käyttäen. Palvelutiskien korkeuden on oltava 0,75-0,8 metrin ja 1,2 metrin korkeudella.
Pyörätuolin käyttäjille sopiva pöytätason korkeus on 75 –80 cm. Matalan tiskinosan alla on riittävästi polvitilaa (korkeussuunnassa vähintään 67 cm ja syvyyssuunnassa vähintään 60 cm). Asiointitila on esteetön, kun se on helposti hahmotettavissa, suoran kulkuyhteyden päässä pääsisäänkäynniltä, valaistus on tasainen, riittävä ja häikäisemätön ja palvelutiski on varustettu induktiosilmukalla. Asiointi on mahdollista sekä istuen että seisten. Asiointipisteen läheisyydessä on odotustila ja erikorkuisia istuimia sekä mahdollisesti jonotusnumerojärjestelmä.

Kysymys 6.4.1: Jos on lasiseinä, niin millainen aukko siinä on?
Palvelutiskissä oleva lasiseinä vaikeuttaa kommunikointia. Kiiltävä lasi estää näkemästä tiskin taakse ja vaikeuttaa näköhavainnon käyttämistä täydentämään kuulemista. Lasi myös estää kuuluvuutta. Lasiseinän tulisi olla avattavissa tai aukon tulisi olla pystysuorassa siten, että asiakkaan ei tarvitse kumartua asioidessaan.

Kysymys 6.5: Onko palvelutiskin/kassan valaistus riittävä?
Valaistuksen pitäisi olla tasainen eikä palvelutiskillä saa olla pimeitä kohtia. Hyvässä valaistuksessa tiskin takana olevan henkilön kasvot näkyvät hyvin, jolloin asiointi on helpompaa erityisesti kuulovammaisille henkilöille.

Kysymys 6.6: Onko palvelutiskillä/kassalla vastavalohäikäisyä?
Jos palvelutiskin takana on ikkuna, aiheuttaa sieltä tuleva valo vastavalohäikäisyä. Tällaisissa tapauksissa ikkunassa tulisi olla verhot tai häikäisy muuten estää.

Kysymys 6.7: Onko palvelupisteellä/palvelutiskillä/palvelukassalla induktiosilmukka kuulolaitteen käyttäjiä varten?
Palvelupiste varustetaan kuulolaitteen käyttäjiä varten kiinteällä induktiosilmukkajärjestelmällä, joka sisältää myös mikrofonin. Induktiosilmukasta tiedotetaan induktiosilmukan symbolilla.
(Induktiosilmukka on kuulovammaisen apuväline, joka siirtää magneettikentän välityksellä äänen suoraan kuulolaitteen vastaanottokelaan. Induktiosilmukkaa käytettäessä kuulovammainen kuulee ainoastaan mikrofoniin puhutun puheen).

Kysymys 6.7.1: Jos on induktiosilmukka, niin onko se merkitty asianmukaisesti?
Induktiosilmukan olemassaolo merkitään tiskillä asianmukaisella symbolikuvalla.

Kulunvalvontaportit

Kysymys 6.9.1 Jos on, niin onko niiden mitoituksessa huomioitu liikkuminen apuvälineiden kanssa?
Kulunvalvontaportin vapaa leveys vähintään 90 cm.

Lukittavat arvotavaralokerikot

Kysymys 6.11.1 Jos on, ovatko arvotavaralokerikot käytettävissä myös pyörätuolista?
Alemmat arvotavaralokerikot sijaitsevat 1,2 metrin korkeudella.

Kysymys 6.11.2 Ovatko lokerikkojen ovien numerot käsin tunnusteltavissa?
Ovien numerot ovat käsin tunnusteltavissa, jos ne ovat koho-opasteita, eli kohokuvia tai pistekirjoitustekstejä.

Hätätieto

Kysymys 6.13 Onko hätätilanteissa saatava informaatio saatavilla myös visuaalisessa muodossa?
Esimerkiksi palohälytys voidaan antaa sekä äänimerkillä että valojen välkkymisenä tai jollain muulla silmin havaittavalla tavalla. Opastaulujen ja näyttöjen pääinformaatio tulee sijoittaa aikuisen silmänkorkeudelle, 1400-1600 mm:n korkeudelle lattian pinnasta.

7. ja 8. Pukutila

Kysymys 7.1. ja 8.1.1. Mihin miesten/naisten pukutilan opaste on sijoitettu?
Pukutilan opasteessa on henkari- ja mies-/naissymboli. Selkeä paikka opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Opaste sijoitetaan 1,4–1,6 m korkeudelle. Esteettömän pukutilan opasteessa on pyörätuolisymboli (ISA-symboli). Sukupuolineutraalin pukutilan opasteessa ei käytetä mies- tai naissymboleja.

Kysymys 7.1.1 ja 8.1.1.1. Onko pukutilan opaste koho-opaste?
Pukutilan koho-opasteessa henkari- ja mies-/naissymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero. Selkeä paikka opasteelle on oven avautumispuolella seinässä.

Kysymys 7.4 ja 8.1.4.: Helpottavatko tummuuserot ja valaistus tilan hahmottamista?
Puku-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloissa liikutaan yleensä ilman silmälaseja, joten tilojen hyvä hahmotettavuus ja selkeät tummuuserot tulevat entistä tärkeämmiksi. Kaikissa näissä tiloissa esim. oven karmien tulee erottua tummempina seinäpinnoista, ja opasteiden ja seinäpinnan välillä tulee olla riittävä tummuusero. Kaapit ja penkit erottuvat lattiasta.

Kysymys 7.5 ja 8.1.5.: Onko pukutilassa riittävästi tilaa toimia pyörätuolin ja avustajan kanssa?
Pukutilassa on tilaa liikkua pyörätuolin kanssa ja paikka, johon voi jättää oman pyörätuolin, kun vaihdetaan suihkupyörätuoliin. Myös avustamiseen tarvitaan tilaa. Esteetön pukutila on kooltaan vähintään 2,1 m x 2,1 m ja tiloissa on mahdollista kääntyä pyörätuolilla ympäri, jolloin vapaa tila on halkaisijaltaan vähintään 1,5 m (pyörätuolin pyörähdysympyrä).

Kysymys 7.6 ja 8.1.6.: Onko pukutilassa pukeutumispenkki, jolla voi pukeutua myös makuuasennossa?
Pukeutumispenkin avulla on mahdollista pukeutua myös makuuasennossa.  Pukeutumispenkin mitoitus on: leveys 60–70 cm, pituus vähintään 1,2 m ja korkeus n. 50 cm. Jos penkkiä käytetään pukeutumiseen ja riisuutumiseen makuuasennossa tai jos avustaja pukee ja riisuu, penkin pituus on 2,1 m. Seinään kiinnitetään tukikahvoja, jotka auttavat tilassa liikkumisessa, istumisessa tai nousemisessa. Penkin eteen varataan tilaa vähintään 1,5 m.

Kysymys 7.7 ja 8.1.7.: Onko pukukaappien numerointi selkeästi luettavissa?
Hyvä numerointi on suurikokoinen (15 – 40 mm korkea) ja numero erottuu tummuuserolla kaapin ovesta.

Kysymys 7.7.1 ja 8.1.7: Ovatko pukukaappien ovien numerot käsin tunnusteltavissa?
Sekä ovissa että avaimenperissä käytetään kohonumeroita, joissa on selkeä tummuusero. Ne voidaan varustaa myös pistekirjoitusmerkinnöin. Numerot ovat käsin tunnusteltavissa.

Kysymys 7.8 ja 8.1.8: Onko pukutilan kalusteiden ja varusteiden sijoittelussa huomioitu esteetön käyttö?
Pistorasioita tulee sijoittaa myös alemmas (0,4–1,1 m korkeudelle), jotta hiustenkuivaajan käyttö ja esim. myös sähköpyörätuolin lataus on mahdollista myös pyörätuolin käyttäjille. Peilien alareuna on riittävä alhaalla, kuitenkin vähintään 30 cm korkeudella lattiasta. Esteettömän pukutilan pukukaappien edessä ei saa olla penkkiä, jotta kaapin hyllyyn ja koukkuihin ulottuu paremmin. Osan koukuista tulee sijaita riittävän alhaalla (1,2 m korkeudella). On hyvä, jos kaapeissa on myös kiinteitä koukkuja, sillä tangossa liikkuvaan koukkuun on hankala ripustaa vaatteita. Pukukaapit ja lokerot valaistaan sisältäpäin tai huoneen valaisimet sijoitetaan siten, että kaappi tai lokero on valaistu.

Mikäli vauvanhoitopöytä sijoitetaan esteettömään pukuhuoneeseen, hoitopöydän sijoittelussa varmistetaan, ettei se hankaloita tilan esteetöntä käyttöä. Hoitopöytä ei saa aiheuttaa törmäysvaaraa. Jos hoitopöytä on nostettavissa seinälle, on sitä voitava käyttää yhdellä kädellä ja ulottua siihen myös pyörätuolista. Pyörätuolia käyttävien kannalta otetaan huomioon vapaan polvitilan korkeus ja hoitopöydän korkeussäätö. Pöydän läheisyyteen sijoitetaan riittävän iso pesuallas ja yhdellä kädellä käytettävä kannellinen roska-astia. Roska-astian suuaukko sijoitetaan 0,9–1,1 m:n korkeudelle.

Kysymys 8.1 Onko käytettävissä myös erillinen esteetön pukutila (miesten/naisten pukutilasta erillinen, johon molemmat sukupuolet pääsevät)?
Erillisellä esteettömällä pukutilalla tarkoitetaan sukupuolineutraalia tilaa, joka ei sijaitse miesten tai naisten pukutilojen yhteydessä ja jota voi käyttää esimerkiksi silloin, kun avustaja ja avustettava ovat eri sukupuolta. Tilaa voivat käyttää myös mm. lapsiperheet.

Esteetön wc

Kysymykset 5.8 ja 7.10. ja 7.18. ja 8.1.10. ja 9.9. Onko esteetöntä wc:tä?
Esteetön wc merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla ja kirjaimilla wc tai lisäksi naisten- ja/tai miestentilaa osoittavalla symbolilla. Wc:n koho-opasteessa mies-/nais-/pyörätuolisymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.

Kysymykset 5.8.2 ja 7.10.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1. ja 9.9.1. Mihin wc:n opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka wc:n opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Esteettömät wc-tilat on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Tunnuksena käytetään kansainvälistä pyörätuolitunnusta, jossa on selkeä tummuusero ja joka on myös tuntoaistilla havaittava.

Kysymykset 5.8.2.1 ja 7.1.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1.1. ja 9.9.1.1. Onko wc:n opaste koho-opaste?
Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle. Esteettömän wc:n koho-opasteessa symboli on kohokuvana ja teksti pistekirjoituksella. Kuvasymbolin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.

Kysymykset 5.8.3 ja 7.10.1.1. ja 7.15.2. ja 8.1.10.2. ja 9.9.2. Onko esteettömässä wc:ssä riittävästi vapaata tilaa toimia apuvälineiden kanssa?
Esteettömässä wc-tilassa tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava halkaisijaltaan 1,5 m suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan kiinteistä kalusteista vapaata tilaa 2 m:n korkeuteen saakka. Mitoituksessa on tämän lisäksi otettava huomioon kalusteiden yhteydessä tarvittava toimintavyöhyke itse kalusteen tarvitseman tilan ympärillä. Wc-istuimen vieressä tulee olla 80 cm vapaata tilaa. Wc-istuimelle siirtymistä helpotetaan tukitankojen avulla. Wc-istuimen molemmilla puolilla tarvitaan ylös kääntyvät käsituet.

Kysymykset 5.8.4 ja 7.10.3. ja 7.18.3. ja 8.1.10.3. ja 9.9.3. Onko wc:n oven kulkuaukon riittävän leveä?
Esteettömän wc-tilan oven kulkuaukon vapaa leveys on vähintään 85 cm. Oviaukon leveyden lisäksi tulee ottaa huomioon kääntymiseen tarvittava tila wc:n ulkopuolella.

Kysymykset 5.8.5 ja 5.8.10. ja 7.10.4. ja 7.18.4. ja 8.1.10.4. ja 9.9.4. Onko ovi helppo avata ja sulkea?
Oven sisäpuolella pitää olla saranapuolella vaakasuuntainen lankavedin 0,8 m:n korkeudelle lattiasta, jotta oven voi vetää pyörätuolissa istuen perässään kiinni. Ovessa ei tule olla sulkijaa tai ovipumppua. Lukkoa on voitava käyttää yhdellä kädellä. Helppokäyttöisessä lukkomallissa on ylöspäin käännettävä salpa.

Kysymykset 5.8.7 ja 5.8.13 ja ja 7.10.6. ja 7.18.6. ja 8.1.10.6. ja 9.9.6. Onko wc-tilan kalusteiden ja seinien välillä tummuusero?
Oven tai sen karmin tulee muodostaa selvä tummuusero ympäröivän seinän kanssa, jotta myös heikkonäköinen erottaa oven. Myös wc:n sisällä tulee käyttää tummuuseroa kalusteiden ja taustan sekä seinän ja lattian värin välillä.

Kysymykset 5.8.8 ja 7.10.7 ja 7.18.7. ja 8.1.10.7. ja 9.9.7. Ulottuuko wc:n hälytysjärjestelmään sekä wc-istuimelta että lattialta käsin?
Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua sekä wc-istuimelta että lattialta.

Pukutilan esteetön osa

Kysymys 7.11.1 Mihin pukutilan esteettömän osan opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Opaste sijoitetaan 1,4–1,6 m korkeudelle. Esteettömän pukutilan opasteessa on pyörätuolisymboli (ISA-symboli). Sukupuolineutraalin pukutilan opasteessa ei käytetä mies- tai naissymboleja.

Kysymys 7.11.1.1 Onko pukutilan esteettömän osan opaste koho-opaste?
Pukutilan koho-opasteessa henkari- ja mies-/naissymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero. Selkeä paikka opasteelle on oven avautumispuolella seinässä.

Kysymys 7.11.4 Helpottavatko kontrastit ja valaistus tilan hahmottamista?
Puku-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloissa liikutaan yleensä ilman silmälaseja, joten tilojen hyvä hahmotettavuus ja selkeät tummuuserot tulevat entistä tärkeämmiksi. Kaikissa näissä tiloissa esim. oven karmien tulee erottua tummempina seinäpinnoista, ja opasteiden ja seinäpinnan välillä tulee olla riittävä tummuusero. Kaapit ja penkit erottuvat lattiasta.

Kysymys 7.11.5 Onko pukutilan esteettömässä osassa riittävästi tilaa toimia pyörätuolin ja avustajan kanssa?
Esteettömässä pukutilassa on tilaa liikkua pyörätuolin kanssa ja paikka, johon voi jättää oman pyörätuolin, kun vaihdetaan suihkupyörätuoliin. Myös avustamiseen tarvitaan tilaa. Esteetön pukutila on kooltaan vähintään 2,1 m x 2,1 m ja tiloissa on mahdollista kääntyä pyörätuolilla ympäri, vapaa tila vähintään 1,5 m.

Kysymys 7.11.6 Onko pukutilan esteettömässä osassa pukeutumispenkki, jolla voi pukeutua myös makuuasennossa?
Pukeutumispenkin mitoitus on: leveys 60–70 cm, pituus vähintään 1,2 m ja korkeus n. 50 cm. Jos penkkiä käytetään pukeutumiseen ja riisuutumiseen makuuasennossa tai jos avustaja pukee ja riisuu, penkin pituus on 2,1 m. Seinään kiinnitetään tukikahvoja, jotka auttavat tilassa liikkumisessa, istumisessa tai nousemisessa. Penkin eteen varataan tilaa vähintään 1,5 m.

Pukutilan kaapit ja esteetön käyttö

Kysymys 7.11.7 ja 8.1.7. Onko pukutilassa pukukaappeja, ja jos on, onko pukukaappien numerointi selkeästi luettavissa?
Hyvä numerointi on suurikokoinen (15 – 40 mm korkea) ja numero erottuu tummuuserolla kaapin ovesta.

Kysymys 7.11.7.1 ja 8.1.7. Ovatko pukukaappien ovien numerot käsin tunnusteltavissa?
Sekä ovissa että avaimenperissä käytetään koho-opasteita, joissa on selkeä tummuusero. Numerot ovat käsin tunnusteltavissa.

Kysymys 7.11.8 ja 8.1.8. Onko pukutilan kalusteiden ja varusteiden sijoittelussa huomioitu esteetön käyttö?
Pistorasioita tulee sijoittaa myös alemmas (0,4–1,1 m korkeudelle), jotta hiustenkuivaajan käyttö ja esim. myös sähköpyörätuolin lataus on mahdollista myös pyörätuolin käyttäjille. Peilien alareuna on riittävä alhaalla, kuitenkin vähintään 30 cm korkeudella lattiasta. Esteettömän pukutilan pukukaappien edessä ei saa olla penkkiä, jotta kaapin hyllyyn ja koukkuihin ulottuu paremmin. Osan koukuista tulee sijaita riittävän alhaalla (1,2 m korkeudella). On hyvä, jos kaapeissa on myös kiinteitä koukkuja, sillä tangossa liikkuvaan koukkuun on hankala ripustaa vaatteita. Pukukaapit ja lokerot valaistaan sisältäpäin tai huoneen valaisimet sijoitetaan siten, että kaappi tai lokero on valaistu.

Mikäli vauvanhoitopöytä sijoitetaan esteettömään pukuhuoneeseen, hoitopöydän sijoittelussa varmistetaan, ettei se hankaloita tilan esteetöntä käyttöä. Hoitopöytä ei saa aiheuttaa törmäysvaaraa. Jos hoitopöytä on nostettavissa seinälle, on sitä voitava käyttää yhdellä kädellä ja ulottua siihen myös pyörätuolista. Pyörätuolia käyttävien kannalta otetaan huomioon vapaan polvitilan korkeus ja hoitopöydän korkeussäätö. Pöydän läheisyyteen sijoitetaan riittävän iso pesuallas ja yhdellä kädellä käytettävä kannellinen roska-astia. Roska-astian suuaukko sijoitetaan 0,9–1,1 m:n korkeudelle.

7. ja 8. Pesutilat

Kysymys 7.12.1 ja 8.1.11.1. Mihin pesutilan opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka opasteelle on oven avautumispuolella seinässä. Opaste sijoitetaan 1,4–1,6 m korkeudelle. Esteettömän pesutilan opasteessa on pyörätuolisymboli (ISA-symboli). Sukupuolineutraalin pesutilan opasteessa ei käytetä mies- tai naissymboleja.

Kysymys 7.12.1.1 ja 8.1.11.1.1. Onko pesutilan opaste koho-opaste?
Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle. Esteettömän pesutilan koho-opasteessa mies-/nais-/pyörätuolisymboli on kohokuvana ja teksti pistekirjoituksella. Kuvasymbolin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.

Kysymys 7.12.4 ja 8.1.11.4. Helpottavatko tummuuserot ja valaistus tilan hahmottamista?
Puku-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloissa liikutaan yleensä ilman silmälaseja, joten tilojen hyvä hahmotettavuus ja selkeät tummuuserot tulevat entistä tärkeämmiksi. Kaikissa näissä tiloissa esim. oven karmien tulee erottua tummempina seinäpinnoista, ja opasteiden ja seinäpinnan välillä tulee olla riittävä tummuusero. Kaapit ja penkit erottuvat lattiasta.

Kysymys 7.12.5 ja 8.1.11.5. Onko pesutilassa riittävästi tilaa liikkua apuvälineiden kanssa ja avustajalle riittävästi tilaa toimia?
Vapaata tilaa tarvitaan suihkujen läheisyydessä ja kulkuväylillä suihkupyörätuolilla liikkumista varten, pyörähdysympyrä vähintään 1,5 m. Esteettömässä pesutilassa on tilaa liikkua pyörätuolin kanssa ja paikka, johon voi jättää oman pyörätuolin, kun vaihdetaan suihkupyörätuoliin. Myös avustamiseen tarvitaan tilaa. Esteetön pesutila on kooltaan vähintään 2,1 m x 2,1 m ja tiloissa on mahdollista kääntyä pyörätuolilla ympäri, jolloin vapaa tila on halkaisijaltaan vähintään 1,5 m (pyörätuolin pyörähdysympyrä).

Kysymys 7.12.6 ja 8.1.11.6. Onko varusteiden sijoittelussa huomioitu esteetön käyttö?
Varusteilla tarkoitetaan mm. pesuainehyllyjä, lokerikkoja ja pyyhenaulakoita. Pesuainehyllyjä ja lokerikkoja on hyvä olla eri korkeuksilla. Pyyhekoukkuja on sijoitettu 1,6-1,8 m korkeudelle sekä alemmas 1,1-1,4 m korkeudelle.

Kysymys 7.12.7 ja 8.1.11.7. Onko pesutilassa esteetön, tilavampi suihkupaikka?
Esteettömän suihkupaikan leveys on tavallista suihkupaikkaa suurempi (leveys vähintään 1,3 m) ja suihkun seinässä on tukikaide, myös pystysuunnassa. Suihku on varustettu käsisuihkulla tai suihku toimii automaattisesti painikkeella. Suihkussa on suihkuistuin.

Kysymys 7.12.7.2 ja 8.1.11.7.2. Onko tilavamman suihkupaikan yhteydessä istuin?
Istuin voi olla kiinteä, esim. seinään kiinnitetty taittoistuin tai liikuteltava istuin.

7. ja 8. Sauna

Saunan ovi on kynnyksetön sekä helppo avata ja sulkea. Paras vaihtoehto saunan oven vetimeksi on pitkä, puinen pystysuoraan asennettu vedin, josta saa otteen haluamaltaan korkeudelta.

Esteettömässä saunassa on tilaa kahdelle pyörätuolille ja saunatilassa on pyörätuolille riittävä vapaa tila kääntymistä varten (halkaisija 1,5 m).

Esteetön sauna on voitu toteuttaa eri tekniikoilla kuitenkin siten, että lämpö jakautuu tasaisesti ja myös alimmalla laudetasolla on riittävä saunomislämpötila. Tällöin saunassa voi olla vain penkkitasot eikä korkeita laudetasoja laisinkaan. Toinen vaihtoehto on mahdollistaa esteetön pääsy ylälauteille laudenostimen ja helppokulkuisten portaiden avulla tai laudehissillä. Lauteelta voi myös nousta käsivoimin ylöspäin, mutta silloin lauteiden välinen etäisyys on tavallista pienempi (30 cm).

Kysymys 7.13 ja 8.1.12. Onko miesten/naisten pukutilan yhteydessä sauna?
Jos saunoja on useita, kartoita niistä tilavin tai esteettömin, jossa on eniten tilaa liikkua apuvälineiden kanssa.

Kysymys 7.13.1 ja 8.1.12.1 Mihin tämän saunan opaste on sijoitettu?
Esteettömän saunan opasteessa on kiuas- ja ihmis-/pyörätuolisymboli. Selkeä paikka opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella.

Kysymys 7.13.1.1 ja 8.1.12.1.1. Onko saunan opaste koho-opaste?
Esteettömän saunan koho-opasteessa on kiuas- ja ihmis-/pyörätuolisymboli. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero. Numerot ovat käsin tunnusteltavissa.

Kysymys 7.13.4 ja 8.1.12.4 Helpottavatko kontrastit ja valaistus tilan hahmottamista?
Esim. oven karmit erottuvat tummempina seinäpinnoista, opasteiden ja seinäpinnan välillä on riittävä tummuusero. Lauteiden ja porrasaskelmien reunat erottuvat tummuuserolla muusta pinnasta.

Kysymys 7.13.6 ja 8.1.12.6 Mahtuuko saunaan kaksi pyörätuolia kerrallaan?
Yksi suihkupyörätuoli tarvitsee vähintään 1,3 x 1,3 m vapaata lattiatilaa.

Kysymys 7.13.9 ja 8.1.12.9 Onko pyörätuolista mahdollista siirtyä alimmalle lauteelle? 
Pyörätuolista on helpompi siirtyä lauteelle, jos saunan istuintasot ovat saman korkuiset kuin pyörätuolin istuinosa (n. 50 cm).

Kysymys 7.13.10 ja 8.1.12.10 Onko kiuas suojattu myös alhaalta?
Kiuas tulee suojata tavallista alempaa, jos saunoja käyttää pyörätuolia tai istuu alimmalla laudetasolla.

9. Liikuntatila – Allastila

Uimahalli ja maauimala: Allastila

Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen on järjestettävä henkilöiden nostoon tarkoitetulla, itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella. Altaiden esteettömyys järjestetään portain ja allashissein ja -nostimin. Loivat portaat, allashissi sekä altaan reunan oikea muotoilu ovat suositeltavin yhdistelmä altaaseen menemiseksi.

Altaisiin tulee päästä esteettömästi. Suositeltava ratkaisu on allashissi ja lisäksi loivat portaat käsijohteineen. Portaissa on käsijohteet kahdella korkeudella (70 cm ja 90 cm). Askelman nousun tulee olla riittävän loiva ja askelmien etureunan erottua kontrastimerkinnällä.

Allashissin tulisi olla omatoimisesti käytettävä, mutta tarvittaessa myös avustajan ohjattavissa. Hissi sijoitetaan varsinaisen uintialueen ulkopuolelle, altaan matalaan päähän mahdollisimman lähelle pukuhuoneita. Allashissin kohdalla altaan syvyyden on oltava 1300 mm.

Luiska altaaseen ei ole suositeltava ratkaisu, sillä altaaseen johtava luiska on raskaskäyttöinen. Lisäksi luiskassa on aina liukastumisvaara, vaikka luiskan pinta olisikin karhennettu. Uima-altaaseen laskeudutaan aina altaan matalasta päästä. Suositeltava syvyys altaan matalassa päässä on 1,2 m.

Kysymys 9.1: Helpottavatko tummuuserot ja valaistus allastilan hahmottamista?
Altaan reuna merkitään tummuus- ja materiaalieroin. Voimakkaasti kuvioituja lattiamateriaaleja vältetään, koska ne vaikeuttavat tilan hahmottamista. Allastilojen valaistuksen on oltava tehokas, tasainen ja häikäisemätön ja sen on oltava säädettävissä.

Kysymys 9.2: Onko allastilan seinässä liikkumista helpottavat käsijohteet?
Käsijohteen tulee olla sijoitettu 90 cm korkeudelle. Käsijohde johtaa pesutiloista mahdollisimman lähelle altaan portaita.

Esteetön wc

Kysymykset 5.8 ja 7.10. ja 7.18. ja 8.1.10. ja 9.9. Onko esteetöntä wc:tä?
Esteetön wc merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla ja kirjaimilla wc tai lisäksi naisten- ja/tai miestentilaa osoittavalla symbolilla. Wc:n koho-opasteessa mies-/nais-/pyörätuolisymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.

Kysymykset 5.8.2 ja 7.10.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1. ja 9.9.1. Mihin wc:n opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka wc:n opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Esteettömät wc-tilat on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Tunnuksena käytetään kansainvälistä pyörätuolitunnusta, jossa on selkeä tummuusero ja joka on myös tuntoaistilla havaittava.

Kysymykset 5.8.2.1 ja 7.1.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1.1. ja 9.9.1.1. Onko wc:n opaste koho-opaste?
Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle. Esteettömän wc:n koho-opasteessa symboli on kohokuvana ja teksti pistekirjoituksella. Kuvasymbolin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.

Kysymykset 5.8.3 ja 7.10.1.1. ja 7.15.2. ja 8.1.10.2. ja 9.9.2. Onko esteettömässä wc:ssä riittävästi vapaata tilaa toimia apuvälineiden kanssa?
Esteettömässä wc-tilassa tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava halkaisijaltaan 1,5 m suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan kiinteistä kalusteista vapaata tilaa 2 m:n korkeuteen saakka. Mitoituksessa on tämän lisäksi otettava huomioon kalusteiden yhteydessä tarvittava toimintavyöhyke itse kalusteen tarvitseman tilan ympärillä. Wc-istuimen vieressä tulee olla 80 cm vapaata tilaa. Wc-istuimelle siirtymistä helpotetaan tukitankojen avulla. Wc-istuimen molemmilla puolilla tarvitaan ylös kääntyvät käsituet.

Kysymykset 5.8.4 ja 7.10.3. ja 7.18.3. ja 8.1.10.3. ja 9.9.3. Onko wc:n oven kulkuaukon riittävän leveä?
Esteettömän wc-tilan oven kulkuaukon vapaa leveys on vähintään 85 cm. Oviaukon leveyden lisäksi tulee ottaa huomioon kääntymiseen tarvittava tila wc:n ulkopuolella.

Kysymykset 5.8.5 ja 5.8.10. ja 7.10.4. ja 7.18.4. ja 8.1.10.4. ja 9.9.4. Onko ovi helppo avata ja sulkea?
Oven sisäpuolella pitää olla saranapuolella vaakasuuntainen lankavedin 0,8 m:n korkeudelle lattiasta, jotta oven voi vetää pyörätuolissa istuen perässään kiinni. Ovessa ei tule olla sulkijaa tai ovipumppua. Lukkoa on voitava käyttää yhdellä kädellä. Helppokäyttöisessä lukkomallissa on ylöspäin käännettävä salpa.

Kysymykset 5.8.7 ja 5.8.13 ja ja 7.10.6. ja 7.18.6. ja 8.1.10.6. ja 9.9.6. Onko wc-tilan kalusteiden ja seinien välillä tummuusero?
Oven tai sen karmin tulee muodostaa selvä tummuusero ympäröivän seinän kanssa, jotta myös heikkonäköinen erottaa oven. Myös wc:n sisällä tulee käyttää tummuuseroa kalusteiden ja taustan sekä seinän ja lattian värin välillä.

Kysymykset 5.8.8 ja 7.10.7 ja 7.18.7. ja 8.1.10.7. ja 9.9.7. Ulottuuko wc:n hälytysjärjestelmään sekä wc-istuimelta että lattialta käsin?
Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua sekä wc-istuimelta että lattialta.

Ulkoallastilat

Kysymys 9.10: Onko kulkuyhteys uimahallin sisätiloista ulkoallastiloihin esteetön?
Ulkoaltaisiin tulee olla esteetön kulkuyhteys, jossa ovet ovat kynnyksettömiä sekä helppoja avata ja sulkea. Kulkuväylät ovat riittävän leveitä ja tasaisia.

10. Katsomo

Katsomossa tulee olla esteettömiä istumapaikkoja pyörätuolia käyttäviä katsojia varten. Esteettömien paikkojen tulisi sijaita eri puolilla katsomoa, jotta myös pyörätuolin käyttäjä voisi itse valita haluamansa istumapaikan. Pyörätuoleille voi olla tasanne jossain katsomon keskellä tai joidenkin penkkirivien reunassa ja lisäksi esteettömiä paikkoja tulisi olla katsomon etu- ja takarivissä. Pyörätuolipaikka tulisi kuitenkin sijoittaa siten, ettei pyörätuolissa istuva katsoja ole takana istuvien edessä ja toisaalta siten, että pyörätuolipaikalta on hyvä näköyhteys tapahtumapaikalle.

Portaat

Kysymys 3.2.5.2. ja 3.6.2. ja 4.3.2. ja 5.3.2 ja 5.8.4.2. ja 6.5.2. ja 7.2.2. ja 7.5.2. ja 10.5.2. Onko portaissa käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella.

Kysymys 3.2.5.3. ja 3.6.3. ja 4.3.3. ja 5.3.3 ja 5.8.4.3. ja 6.5.3. ja 7.2.3. ja 7.5.3. ja 10.5.3. Onko porrasaskelmissa kontrastimerkinnät?
Kontrastimerkinnöillä tarkoitetaan askelmien etureunassa olevaa, tummuudeltaan portaan pinnasta erottuvaa raitamerkintää.

Katsomon paikat ja istuimet

Kysymys 10.6: Montako esteetöntä (pyörätuolille sopivaa) paikkaa katsomossa on?
Riittävä määrä on vähintään 2 esteetöntä paikkaa 60 istumapaikkaa kohti.

Kysymys 10.6.2: Onko esteettömien paikkojen vieressä riittävästi tilaa, jotta pyörätuolit voivat ohittaa toisensa?
Pyörätuoli tarvitsee katsomossa vähintään 1,5 m syvän tilan. Jotta pyörätuoli on mahdollista ohittaa sujuvasti, tarvitaan tämän lisäksi vapaata tilaa 90 cm. Esteettömän paikan tarvitsema vapaa tila on siis vähintään 2,3 m leveä ja 1,5 m syvä.

Kysymys 10.6.3: Onko katsomoon järjestettävissä erillisiä istuimia kiinteiden penkkien lisäksi?
Esteettömien paikkojen yhteyteen on hyvä olla järjestettävissä erikorkuisia istuimia, jos katsoja haluaa siirtyä pyörätuolista istuimelle. Irtoistuimia on hyvä olla myös samaan seurueeseen kuuluvia henkilöitä ja avustajaa varten.