Ulkokuntoiluvälineet

1. Liikkumisesteisten autopaikat

Esteettömät autopaikat tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Etäisyys esteettömältä autopaikalta sisäänkäynnille tulee olla enintään 10 m.

Liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön varatut esteettömät autopaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien, asiointikohteiden ja hissien lähelle siten, että kulkuväylä näihin on esteetön ja mahdollisimman lyhyt. Paras sijainti on katoksen alla, enintään 10 metrin etäisyydellä sisäänkäynnistä. Kun autopaikat ovat samassa tasossa sisäänkäynnin kanssa, vältytään niiltä johtavilta reiteiltä luiskilta ja portailta. Myös muilta autopaikoilta järjestetään turvallinen kulkuyhteys sisäänkäynnille.


Esteettömät autopaikat tulee merkitä kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla näkyvälle korkeudelle. Autopaikat voi lisäksi maalata suuressa koossa pysäköintipaikan päällysteeseen. ISA-tunnus on standardoitu kansainvälinen esteettömyyssymboli (kuvassa pysäköintipaikan pohjassa ja seinässä kylttinä). Huomioitavaa on autopaikan riittävä leveys (väh. 3,6 m) ja pituus (väh. 5 m). Paikan pinnan on oltava kova, tasainen ja luistamaton. Kadun varteen sijoitetun esteettömän autopaikan suositeltu vähimmäispituus on 6,5 m, jolloin auton mitan lisäksi otetaan huomioon pyörätuolin käytön edellyttämä tilantarve.

Esteetön autopaikka katoksessa.
Esteettömät pysäköintipaikat on sijoitettu katokseen. Pysäköintipaikan leveys on 3,6 m (Mäkelänrinteen uintikeskus). Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Invalidiliitto, kuva: Jyrki Heinonen
Esteettömien autopaikkojen mitoitus ja merkintäohje
Esteettömien autopaikkojen mitoitus ja merkintäohje Esteetön rakennus ja ympäristö –ohjeistuksesta (https://www.ym.fi/download/Esteeton_rakennus_ja_ymparisto/ea70fe2a-ff14-4fc8-96b6-ae6b32f89bb7/144306)

Kysymys 1. Montako esteetöntä autopaikkaa on?
Esteettömät autopaikat merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla, jotka kiinnitetään seinään tai pylvääseen pysäköintipaikan kohdalle ja lisäksi maalataan suuressa koossa pysäköintipaikan päällysteeseen.

Kysymys 1.3 Mikä on esteettömän autopaikan pysäköintiruudun koko?
Esteettömän autopaikan leveys pitäisi olla vähintään 3,6 m ja pituus vähintään 5 m.

2. Saattoliikenne

Saattoliikenteen pysähtymispaikalla tarkoitetaan pääsisäänkäynnin tai vaihtoehtoisen sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä (etäisyys enintään 5 m) olevaa liikennealuetta, johon esim. taksien on mahdollista pysähtyä hetkeksi tuomaan tai noutamaan asiakkaita (Esteettömyysopas, Invalidiliitto).

Esteettömän sisäänkäynnin eteen on hyvä päästä ajamaan autolla. Saattoliikenteen on voitava pysähtyä sisäänkäynnin läheisyydessä pysäköintimaksua suorittamatta.

Saattoliikenteen, kuten taksien ja tilausliikenteen, pysähtymispaikka sijoitetaan mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Paras sijainti on sisäänkäyntikatoksen alla. Vapaan korkeuden vähimmäismitoituksena, esimerkiksi ajoväylään liittyvän sisäänkäyntikatoksen alla, voidaan käyttää pikkubussin tai esteettömän taksin tarvitsemaa vapaata korkeutta 3 m. Mikäli rakennukseen saapuu käyttötarkoituksesta johtuen ryhmäkuljetuksia, myös linja-auton pääsy katoksen alle tai sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen on suositeltavaa. Huoltoliikenteen reitit suunnitellaan siten, että autojen ei tarvitse peruuttaa piha-alueilla. Linja-autoille varataan turvalliset jättö- ja kääntöpaikat.

Maunulan terveysaseman saattoliikenteen pysähtymispaikka
Maunulan terveysaseman saattoliikenteen pysähtymispaikka, mikä sijaitsee lähellä sisäänkäyntiä ja se on merkitty saattoliikenteen liikennemerkillä. Lähde: Helsinki kaikille -projekti, kuva: Anni Tirri

Kysymys 2.2 Pääseekö saattoliikenteen pysähtymispaikalta siirtymään jalkakäytävälle ja sisäänkäynnille sujuvasti?
Saattoliikenteen kohdalla ei saa olla korkeaa reunatukea, joka estää siirtymisen ajoradalta jalkakäytävälle

3. Kulkureitti ulkoliikuntapaikkaan

Kysymys 3.2 Onko kulkureitti ulkoliikuntapaikalle opastettu?
Opasteiden tulee sijaita kulkureitin sivussa siten, että ne ovat kuitenkin luettavissa läheltä. Jalankulkijoille tarkoi-tettujen opasteiden tekstien tulee sijaita 1,4?1,6 metrin korkeudella, joka on seisovan aikuisen silmien korkeus.

Kysymyksset 3.2.4 ja 3.4. ja 8.1.4. Onko kulkureitillä jyrkkä mäki?
Kulkuväylien tulee olla riittävän loivia, jotta ne ovat käytettävissä myös apuvälineiden kanssa tai muuten huonosti liikkuville. Jyrkän mäen pituuskaltevuus on yli 8 % (1:12,5), jolloin sen nousu on vaikeaa pyörätuolilla tai lastenvaunuilla.

Jyrkkä mäki kulkureitillä.
Jyrkkä mäki kulkureitillä. Kuva: Toivo Enqvist

Portaat

Kysymys 3.2.5.2. ja 3.6.2. ja 4.3.2. ja 5.3.2 ja 5.8.4.2. ja 6.5.2. ja 7.2.2. ja 7.5.2. ja 10.5.2. Onko portaissa käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella.

Kysymys 3.2.5.3. ja 3.6.3. ja 4.3.3. ja 5.3.3 ja 5.8.4.3. ja 6.5.3. ja 7.2.3. ja 7.5.3. ja 10.5.3. Onko porrasaskelmissa kontrastimerkinnät?
Kontrastimerkinnöillä tarkoitetaan askelmien etureunassa olevaa, tummuudeltaan portaan pinnasta erottuvaa raitamerkintää.

Luiska

Kysymykset 3.2.6. ja 3.7 ja 4.4. ja 5.4. ja 5.8.5. ja 6.6. ja 7.3. ja 7.6 ja 8.1.7. ja 8.1.11 Onko luiska?
Luiska saa olla yhtenäisenä enintään 6 metrin pituinen ilman välitasannetta. Luiska on kulkuväylän osa ja johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton.

Luiska
Luiska. Kuvan omistaja: Esteetön rakennus ja ympäristö. https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA70FE2A-FF14-4FC8-96B6-AE6B32F89BB7%7D/144306

Kysymykset 3.2.6.1. ja 3.7.1 ja 4.4.1. ja 5.2.2. ja 5.4.1. ja 5.8.5.1. ja 6.6.1. ja 7.3.1. ja 7.6.1. ja 8.1.7.1. ja 8.1.11.1 Mikä on luiskan jyrkkyys?
Loivan luiskan jyrkkyys on korkeintaan 5 % (1:20). Jos kaltevuus on tätä suurempi, on kyseessä jyrkkä luiska ja luiskalla pitää olla välitasanteita. Liian jyrkkä luiska tekee pyörätuolilla liikkumisesta liian raskasta.

Loiva ja jyrkkä luiska
Vasemmalla riittävän loiva luiska ja oikealla liian jyrkkä luiska. Loivan luiskan kaltevuus on korkeintaan 5 % (1:20). Lähde: Esteettömiä ratkaisuja, Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu, kuva: Jyrki Heinonen.

Kysymykset 3.2.6.2. ja 3.7.2 ja 4.4.2. ja 5.2.2.2. ja 5.4.2. ja 5.8.5.2. ja 6.6.2. ja 7.3.2 ja 7.6.2. ja 8.1.7.2 ja 8.1.11.2 Onko luiskan yhteydessä käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla luiskan yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella

5. Ulkokuntoiluvälineet

Kysymys 5.3.2 Onko opastaulu asetettu siten, että sitä pääsee katsomaan läheltä?
Opasteen edessä ei ole kalusteita tms., jotta sitä pääsee katsomaan läheltä. Läheltä katsottava opaste on sijoitettu silmän korkeudelle (1,4-1,6 m).

Kysymys 5.3.3 Onko visuaalisten opasteiden lisäksi tunnusteltavia opasteita?
Tunnusteltava opaste voi olla kohokartta, kohosymboli tai pistekirjoitusteksti. Tunnusteltava opaste sijoitetaan joko visuaalisen opasteen alle pystysuoraan (1,3-1,4 m) tai pulpettimaisesti kaltevaan asentoon 85-110 cm korkeudelle.

Kysymys 5.4 Millainen on kuntoiluvälineiden alla oleva pintamateriaali?
Jos pintamateriaaleja on monia, valitse vastaus sen mukaan, mihin kuntoiluvälineisiin on helpointa päästä pyörätuolilla.

Kysymys 5.6 Pääseekö kuntoilulaitteiden ääreen sujuvasti pyörätuolilla tai muiden apuvälineiden kanssa?
Kun siirrytään omasta apuvälineestä kuntoilulaitteeseen, laitteen vieressä tarvitaan vähintään 0,9 metriä vapaata tilaa ja kulkuväylän leveydeksi vähintään 1,5 metriä.

Kysymys 5.7 Onko osa liikuntapaikan kuntoilulaitteista käytettävissä pyörätuolissa istuen?
Laitteessa mahdollisesti olevan istuimen saa käännettyä pois tieltä ja pyörätuolille on riittävästi vapaata tilaa laitteen edessä.