Esteettömyyssovellus
TPR-perhe kokonaisuuteen kuuluu yhtenä osana esteettömyyssovellus, joka on jatkuvasti kehittyvä palvelu. Sovellusta käyttävät Helsingin kaupungin toimialat, mutta myös Pääkaupunkiseudun kaupungit sekä niihin liittyvät hyvinvointialueet. Sovellusta käyttää myös Valtion Palvelutietovaranto (PTV), joten sovellus on koko Suomen käytössä. Esteettömyystietoa esitetään toimipisteiden tietojen yhteydessä mm.Hel.fi, Vantaa.fi, Espoo.fi, kaupunkien kotisivut, Suomi.fi ja Palvelukartta –palvelu. Esteettömyyssovelluksen tarkoituksena on kerätä toimipisteiden esteettömyyden perustietoa yhdenmukaisin kysymyksin ja kriteerein.
Esteettömyyssovelluksen kysymykset on luotu yhdessä esteettömyyden asiantuntijoiden kanssa. Sovelluksen kysymykset perustuvat esteettömyyskartoituksen kysymyksiin, esteettömyyteen liittyvään lainsäädäntöön sekä esteettömyysasetuksiin.
Ohje esteettömyyskysymysten täyttäjälle
Ohjeiden on tarkoitus helpottaa esteettömyyssovelluksen kysymyksiin vastaamista. Sovelluksen kysymyksiin vastataan toimipistekohtaisesti. Kysy omasta organisaatiostasi tai yhteyshenkilöltäsi pääsyä esteettömyyssovellukseen.
Esteettömyyssovellukseen pääset TPR-perheen etusivulta.
Esteettömyyssovelluksen kysymyslomakkeessa on kuusi eri aihealuetta:
- Liikkumisesteisten autopaikat
- Saattoliikenne
- Kulkureitti sisäänkäynnille
- Sisäänkäynti
- Sisätilat/ulkotilat
- Kokoustila (ei näy esteettömyyssovelluksen kautta)
Kysymykset on laadittu seuraaville toimipistetyypeille: asiointipiste, pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitettu tila (koulu, päiväkoti jne), uimahalli, maauimala, kuntosali, monitoimihalli (sisältää vammaisurheilulajien kysymykset), jäähalli, yleisövessa, kirkkosali, kappeli, uimaranta, ulkokuntoiluvälineet lähiliikuntapaikassa, kokoustilat.
Vastauksestasi riippuen tulee näkyville tarkentavia kysymyksiä liittyen tasoeroihin, hissiin,
portaisiin, esteettömään wc:hen, pesutiloihin, pukutiloihin jne.
Aikaa yhden toimipisteen esteettömyyskysymyksiin vastaamiseen menee 10-30 minuuttia. Uimahalleilla ja monitoimihalleilla voi mennä pidempään. Lomakkeen voi ensimmäisellä täyttökerralla välitallentaa ja jatkaa myöhemmin.
Lisätietoa esteettömyydestä
Oppaita esteettömään rakentamiseen ja suunnitteluun
Kokoelma kuvasymboleista sekä yleistä tietoa esteettömästä opastuksesta
Osio 0 Toiminnan tapahtumapaikka
Kysely haarautuu sen mukaan, tapahtuuko toimipisteen toiminta sisä- vai ulkotiloissa. Sisätiloissa toimivat mm. asiointipisteet, toimistotilat, päiväkodit, koulut, terveysasemat ja ylipäänsä kaikki muut toimipisteet paitsi ulkoliikuntapaikat kuten uimarannat. Ulkotiloista esteettömyyssovelluksessa on kysymyksiä uimarannoille, ulkokuntoiluvälineille ja lähiliikuntapaikoille.
Osio 1 Esteettömät autopaikat
Liikkumisesteisten henkilöiden käyttöön varatut esteettömät autopaikat tulee sijoittaa sisäänkäyntien, asiointikohteiden ja hissien lähelle siten, että kulkuväylä näihin on esteetön ja mahdollisimman lyhyt. Paras sijainti on katoksen alla, enintään 10 metrin etäisyydellä sisäänkäynnistä. Kun autopaikat ovat samassa tasossa sisäänkäynnin kanssa, vältytään niiltä johtavilta reiteiltä luiskilta ja portailta. Myös muilta autopaikoilta järjestetään turvallinen kulkuyhteys sisäänkäynnille.
Osio 2 Saattoliikenne
Esteettömän sisäänkäynnin eteen on hyvä päästä ajamaan autolla. Saattoliikenteen on voitava pysähtyä sisäänkäynnin läheisyydessä pysäköintimaksua suorittamatta.
Saattoliikenteen, kuten taksien ja tilausliikenteen, pysähtymispaikka sijoitetaan mahdollisimman lähelle sisäänkäyntiä. Paras sijainti on sisäänkäyntikatoksen alla. Vapaan korkeuden vähimmäismitoituksena, esimerkiksi ajoväylään liittyvän sisäänkäyntikatoksen alla, voidaan käyttää pikkubussin tai esteettömän taksin tarvitsemaa vapaata korkeutta 3 m. Mikäli rakennukseen saapuu käyttötarkoituksesta johtuen ryhmäkuljetuksia, myös linja-auton pääsy katoksen alle tai sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen on suositeltavaa. Huoltoliikenteen reitit suunnitellaan siten, että autojen ei tarvitse peruuttaa piha-alueilla. Linja-autoille varataan turvalliset jättö- ja kääntöpaikka.
Osio 3 Kulkureitti sisäänkäynnille
Kulkureitti sisäänkäynnille tarkoittaa kulkureittiä tontin rajalta pääsisäänkäynnille tai vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille, jos se on esteettömämpi. Huom! Jos sisäänkäynnin edessä on luiska tai portaat, vastaa niiden osalta Sisäänkäynnin kysymyksiin (Osio 4).
Kulkuväylät suunnitellaan ja toteutetaan väljiksi ja esteettömiksi sekä leveys- että korkeussuunnassa. Tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä tilasta ja alueelta, joka palvelee rakennuksen käyttöä, rakennukseen johtavan kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton. Esteettömän kulkuyhteyden tontin tai rakennuspaikan rajalta sisäänkäynnille on oltava mahdollisimman lyhyt. Kulkuväylä sisäänkäynnille tehdään maastonmuokkauksella ilman erillisiä luiskia ja portaita aina, kun se on olosuhteet huomioon ottaen mahdollista.
Kulkureitti sisäänkäynnille tarkoittaa kulkureittiä tontin rajalta pääsisäänkäynnille tai vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille, jos se on esteettömämpi. Huom! Jos sisäänkäynnin edessä on luiska tai portaat, vastaa niiden osalta Sisäänkäynnin kysymyksiin (Osio 4).
Osio 4 Sisäänkäynti
Sisäänkäyntiin kuuluu sisäänkäynnin edusta eli tasanne sisä- ja ulkopuolella, tasanteelle johtavat portaat ja luiska sekä mahdollinen nostin. Lisäksi sisäänkäyntiin kuuluu ulko-ovi, tuulikaappi ja tuulikaapin ovi.
Sisäänkäynnit suunnitellaan esteettömiksi. Rakennuksen sisäänkäynnin on oltava helposti tunnistettavissa sisäänkäynniksi. Sen on erotuttava selkeästi eri lähestymissuunnista. Sisäänkäynnille opastetaan saapumisväyliltä ja pysäköintialueelta opasteiden sekä ohjaavien rakenteiden, esimerkiksi käsijohteiden avulla. Näkövammaisia henkilöitä voidaan ohjata tummuus- ja materiaalikontrastien avulla sekä sijoittamalla äänimajakka sisäänkäynnille. Sisäänkäynnin yhteyteen sijoitetaan istuimia.
Jos vanhaan rakennukseen on mahdotonta toteuttaa esteetön pääsisäänkäynti, reitti vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille opastetaan saapumissuunnasta ja pääsisäänkäynniltä. Vaihtoehtoisen sisäänkäynnin on oltava käytettävissä yhtä itsenäisesti kuin varsinaisen pääsisäänkäynnin.
Pääsisäänkäynnin tulee soveltua myös liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Mikäli pääsisäänkäynti ei ole esteetön, reitti vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille tulee opastaa selkeästi käyttämällä kansainvälistä ISA-pyörätuolitunnusta. Opastus tarvitaan jo tontille saavuttaessa. Vaihtoehtoiselle sisäänkäynnille täytetään erillinen Lisäsisäänkäynnin esteettömyyslomake.
Osio 5 Sisätilat
Kesken / teksti tulossa…
Sisätilat jaetaan esteettömyyssovelluksessa lyhytaikaiseen ja pitempiaikaiseen oleskeluun. Esimerkiksi jos toimipiste, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen asiointiin ja on useammassa kerroksessa, esteettömyystiedot annetaan sen paikan mukaan, johon asiakas tulee ensimmäiseksi (koskee mm. reittiä ja asiakaspalvelutiskiä). Eli tulet esim. terveysaseman neuvontapisteeseen, jolla on pääsisäänkäynnin osoite. Jos taas esimerkiksi pitempiaikaiseen oleskeluun tarkoitetussa tilassa on monia kerroksia ja/tai huoneita, vastaa sen mukaan onko asiakkaalla pääsy niihin tiloihin, joita tarvitaan joka päivä, esim. ruokalaan.
Yleiset esteettömyysohjeet
Esteetön wc
Kysymykset 5.8 ja 7.10. ja 7.18. ja 8.1.10. ja 9.9. Onko esteetöntä wc:tä?
Esteetön wc merkitään kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla ja kirjaimilla wc tai lisäksi naisten- ja/tai miestentilaa osoittavalla symbolilla. Wc:n koho-opasteessa mies-/nais-/pyörätuolisymboli on kohokuvana ja teksti koho- tai pistekirjoituksella. Kuvasymbolin/tekstin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.
Kysymykset 5.8.2 ja 7.10.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1. ja 9.9.1. Mihin wc:n opaste on sijoitettu?
Selkeä paikka wc:n opasteelle on oven vieressä, sen aukeamispuolella. Esteettömät wc-tilat on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Tunnuksena käytetään kansainvälistä pyörätuolitunnusta, jossa on selkeä tummuusero ja joka on myös tuntoaistilla havaittava.
Kysymykset 5.8.2.1 ja 7.1.1. ja 7.18.1. ja 8.1.10.1.1. ja 9.9.1.1. Onko wc:n opaste koho-opaste?
Koho-opasteet eli kohokuvat ja pistekirjoitustekstit sijoitetaan visuaalisen opasteen alapuolelle, 1,3–1,4 m korkeudelle. Esteettömän wc:n koho-opasteessa symboli on kohokuvana ja teksti pistekirjoituksella. Kuvasymbolin ja taustan välillä on riittävä tummuusero.
Kysymykset 5.8.3 ja 7.10.1.1. ja 7.15.2. ja 8.1.10.2. ja 9.9.2. Onko esteettömässä wc:ssä riittävästi vapaata tilaa toimia apuvälineiden kanssa?
Esteettömässä wc-tilassa tulee olla vapaata tilaa pyörätuolin kääntymiseen tarvittava halkaisijaltaan 1,5 m suuruinen ympyrä. Vapaalla tilalla tarkoitetaan kiinteistä kalusteista vapaata tilaa 2 m:n korkeuteen saakka. Mitoituksessa on tämän lisäksi otettava huomioon kalusteiden yhteydessä tarvittava toimintavyöhyke itse kalusteen tarvitseman tilan ympärillä. Wc-istuimen vieressä tulee olla 80 cm vapaata tilaa. Wc-istuimelle siirtymistä helpotetaan tukitankojen avulla. Wc-istuimen molemmilla puolilla tarvitaan ylös kääntyvät käsituet.
Kysymykset 5.8.4 ja 7.10.3. ja 7.18.3. ja 8.1.10.3. ja 9.9.3. Onko wc:n oven kulkuaukon riittävän leveä?
Esteettömän wc-tilan oven kulkuaukon vapaa leveys on vähintään 85 cm. Oviaukon leveyden lisäksi tulee ottaa huomioon kääntymiseen tarvittava tila wc:n ulkopuolella.
Kysymykset 5.8.5 ja 5.8.10. ja 7.10.4. ja 7.18.4. ja 8.1.10.4. ja 9.9.4. Onko ovi helppo avata ja sulkea?
Oven sisäpuolella pitää olla saranapuolella vaakasuuntainen lankavedin 0,8 m:n korkeudelle lattiasta, jotta oven voi vetää pyörätuolissa istuen perässään kiinni. Ovessa ei tule olla sulkijaa tai ovipumppua. Lukkoa on voitava käyttää yhdellä kädellä. Helppokäyttöisessä lukkomallissa on ylöspäin käännettävä salpa.
Kysymykset 5.8.7 ja 5.8.13 ja ja 7.10.6. ja 7.18.6. ja 8.1.10.6. ja 9.9.6. Onko wc-tilan kalusteiden ja seinien välillä tummuusero?
Oven tai sen karmin tulee muodostaa selvä tummuusero ympäröivän seinän kanssa, jotta myös heikkonäköinen erottaa oven. Myös wc:n sisällä tulee käyttää tummuuseroa kalusteiden ja taustan sekä seinän ja lattian värin välillä.
Kysymykset 5.8.8 ja 7.10.7 ja 7.18.7. ja 8.1.10.7. ja 9.9.7. Ulottuuko wc:n hälytysjärjestelmään sekä wc-istuimelta että lattialta käsin?
Esteettömässä wc-tilassa on voitava hälyttää apua sekä wc-istuimelta että lattialta.
Tasoeroissa siirtyminen tasolta toiselle voidaan hoitaa portailla, luiskalla tai hissillä. Esteettömällä kulkureitillä ja esteettömän sisäänkäynnin kohdalla tasoerossa on portaiden lisäksi loiva luiska. Jos tasoero on yli metrin, riittävän loiva luiska muodostuu yleensä kohtuuttoman pitkäksi ja vaatii runsaasti tilaa. Tällöin luiskan sijasta voidaan käyttää hissiä tai nostinta.
Portaat
Kysymys 3.2.5.2. ja 3.6.2. ja 4.3.2. ja 5.3.2 ja 5.8.4.2. ja 6.5.2. ja 7.2.2. ja 7.5.2. ja 10.5.2. Onko portaissa käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla portaiden yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella.
Kysymys 3.2.5.3. ja 3.6.3. ja 4.3.3. ja 5.3.3 ja 5.8.4.3. ja 6.5.3. ja 7.2.3. ja 7.5.3. ja 10.5.3. Onko porrasaskelmissa kontrastimerkinnät?
Kontrastimerkinnöillä tarkoitetaan askelmien etureunassa olevaa, tummuudeltaan portaan pinnasta erottuvaa raitamerkintää.
Luiska
Kysymykset 3.2.6. ja 3.7 ja 4.4. ja 5.4. ja 5.8.5. ja 6.6. ja 7.3. ja 7.6 ja 8.1.7. ja 8.1.11 Onko luiska?
Luiska saa olla yhtenäisenä enintään 6 metrin pituinen ilman välitasannetta. Luiska on kulkuväylän osa ja johtaa tasanteelta tasanteelle. Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton.
Kysymykset 3.2.6.1. ja 3.7.1 ja 4.4.1. ja 5.2.2. ja 5.4.1. ja 5.8.5.1. ja 6.6.1. ja 7.3.1. ja 7.6.1. ja 8.1.7.1. ja 8.1.11.1 Mikä on luiskan jyrkkyys?
Loivan luiskan jyrkkyys on korkeintaan 5 % (1:20). Jos kaltevuus on tätä suurempi, on kyseessä jyrkkä luiska ja luiskalla pitää silloin olla välitasanteita. Jyrkkä luiska tekee pyörätuolilla liikkumisesta raskasta.
Kysymykset 3.2.6.2. ja 3.7.2 ja 4.4.2. ja 5.2.2.2. ja 5.4.2. ja 5.8.5.2. ja 6.6.2. ja 7.3.2 ja 7.6.2. ja 8.1.7.2 ja 8.1.11.2 Onko luiskan yhteydessä käsijohteet?
Käsijohteita tulee olla luiskan yhteydessä molemmilla puolilla mieluimmin kahdella eri korkeudella, joista ylempi on 0,9 m:n ja alempi 0,7 m:n korkeudella
Nostin
Pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuvaa henkilöiden nostoon tarkoitettua laitetta voidaan tarvittaessa käyttää peruskorjattavissa kohteissa. Uusiin liikuntapaikkoihin nostinta ei suositella, vaan mahdolliset tasoerot tulee toteuttaa helppokulkuisilla portailla, luiskalla ja hissillä.
Kysymys 3.8, 4.5 tai 5.5: Onko kulkureitillä / sisäänkäynnissä / tilassa tasonostin tai pyörätuolinostin?
Hissit
Kysymys 5.1.1.2.1 Onko hissi helposti löydettävissä ja havaittavissa?
Hissien sijainti opastetaan hissisymboleilla. Opasteen on oltava sellainen, että sen voi hahmottaa lähietäisyydeltä heikkonäköisenä. Opasteen on oltava myös sormin tunnusteltavissa. Hissin läheisyyteen ja hissiin sijoitetaan kerrosopaste, jossa kerrotaan mihin hissillä pääsee.
Hissin painikkeen numeromerkinnän on oltava koholla ja muodostettava hyvä tummuusero taustan kanssa.
Kysymys 5.1.1.2.2: Onko hissi riittävän tilava myös pyörätuolin käyttäjälle?
Hissin vähimmäismitat ovat leveys 1,1 m ja syvyys 14,0 m. Hissin oviaukon leveys vähintään 0,9 m. Liikuntatiloihin on järkevää valita hissi, jonka syvyys on 2,8 m ja leveys 1,6 m. Oven kulkuaukon vapaa leveys on tällöin 1,3 m. Pyörätuolilla ja rollaattorilla on mahdollista kääntyä ympäri tämän kokoisessa hississä ja tilaan mahtuu useampi pyörätuolinkäyttäjä tai esimerkiksi liikunnan apuväline kuten pelituoli.
Kysymys 5.1.1.2.3: Onko hissin edessä vapaata tilaa?
Hissin oven tulee erottua ympäröivästä seinästä ja kulku sinne tulee opastaa. Hissin oven edessä tarvitaan halkaisijaltaan vähintään 1,5 m vapaa tila mm. pyörätuolin kääntämiseen.
Kysymys 5.1.1.2.4: Ovatko hissin kerrosnumerot sormin tunnusteltavissa?
Painikkeiden toimivan osan sisämitan on oltava vähintään 20 mm. Suositeltava vähimmäishalkaisija on 25 mm. Ulosmenokerroksen painike merkitään vihreällä värillä ja se on 5 mm ulompana kuin muut painikkeet. Painikkeissa tulee käyttää kohonumeroita, joissa on hyvä väriero. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella.
Kysymys 5.1.1.2.5: Erottuuko uloskäyntikerroksen painike muista painikkeista?
Ulosmenokerroksen painike merkitään vihreällä värillä ja se on 5 mm ulompana kuin muut painikkeet. Painikkeiden tulee olla riittävän suuret ja niissä tulee käyttää kohonumeroita, joissa on hyvä väriero. Hissin painikkeissa tai niiden vieressä tulee olla numerot merkittynä myös pistekirjoituksella.
Kysymys 5.1.1.2.7: Onko hissin hälytysjärjestelmässä puheyhteys keskukseen?
Hissikorissa olevaa hälytyspainiketta käytettäessä on hissistä saatava yhteys avun saamiseksi. Hississä tarvitaan äänentoistolaitteen lisäksi valomerkki, joka kertoo yhteyden saamisesta sekä induktiosilmukka.
Tilakohtaiset kysymykset
Esteettömyyssovelluksesta vastaa kaupunginkanslian projektipäälliköt Henna Niemi ja Kati Seppälä. Voit lähettää palautetta kyselyn teknisestä toimivuudesta.
Tämän ohjeen on päivittänyt 2.10.2023 Henna Niemi ja Kati Seppälä